Kiertotalous ja metallikierrätys ovat Suomelle merkittävä vientitulojen, huoltovarmuuden ja teollisen kilpailukyvyn vahvistaja sekä tärkeä työllistäjä. Ala työllistää Euroopassa suoraan noin 300 000 henkilöä, pääosin pk-yrityksissä ja Suomessa tuhansia eri puolilla maata. Suomalainen kierrätysteollisuus tuottaa teollisuudelle laadukkaita raaka-aineita kotimaahan ja vientimarkkinoille.

Eurooppalaisten kierrätysmetallien käytön lisääminen tuotteissa on tehokkain keino vahvistaa kiertotaloutta ja omavaraisuutta. Kysynnän kasvu vauhdittaa investointeja ja vahvistaa sisämarkkinoita. Käyttöosuusvelvoitteet ovat tähän hyvä keino.

Markkinoilla määräytyvä hinta varmistaa sen, että myös pienet ja vaikeasti kierrätettävät fraktiot saadaan kiertoon. Vientirajoitukset voivat johtaa kierrätysasteen laskuun. Samalla ne vaarantaisivat tulevia investointeja ja vähentäisivät työpaikkoja sekä Suomessa että muualla EU:ssa.

Kierrätysmetallit ovat esimerkki toimivasta kiertotaloudesta. Metallit kiertävät tehokkaasti globaaleilla markkinoilla sinne, missä niille on kysyntää ja missä ne voidaan käyttää uuden tuotannon raaka-aineena. EU:n ei pidä heikentää protektionistisilla toimilla yhtä niistä materiaalivirroista, joissa kiertotalous jo toimii. Tavoitteena pitäisi päinvastoin olla saada muut kierrätysraaka-aineet kiertämään yhtä tehokkaasti.

Lue lisää: Kierrätysteollisuuden lausunto komission konsultaatioon. Kierratysteollisuus_Consultation_Response_WSR_Non_OECD_2026

Lisätietoja Mia Nores, etunimi.sukunimi@kierratysteollisuus.fi