Juuri julkaistussa valtion vuoden 2025 budjettiesityksessä talous on 12,2 miljardia euroa alijäämäinen. Nyt olisi oiva hetki ottaa jäteveron laajennus käyttöön.

Jätevero on kaatopaikkavero, joka koskee sekä yleisiä että yksityisiä kaatopaikkoja. Vaikka jäteveron tuotto on tällä hetkellä hyvin pieni, mistään mitättömästä verosta ei ole kyse.

Jäteverotuksen kehittäminen on kirjattu tavoitteeksi hallitusohjelmaan. Orpon hallituksen kehysriihessä keväällä 2024 pöytäkirjaan kirjattiin jäteveron osalta etenemistavoite: ”Jäteveron laajentamisen toteuttamiseksi ympäristöministeriön selvityksen mukaisesti hallitus selvittää puoliväliriiheen mennessä keinot jakeiden erittelemiseksi.”

Puoliväliriiheen asti ei kuitenkaan kannata odotella, kun kaikki edellytykset ripeämpään etenemiseen ovat olemassa.

Tähän asti yksi etenemisen este on ollut jätteiden luokitteluun liittyvä, ei siis käytännön haaste, vaan valitun luokitustavan aiheuttama haaste. Jäteluokituksessa erilaiset jätelajit sekoittuvat tilastollisesti. Siksi kehysriihen kirjauksessakin kirjoitetaan tarpeesta selvittää jakeiden erottelua. Ruotsissa verotukseen on löydetty keinot.

Yksi vaihtoehto ongelman kiertämiseksi olisi verottaa kaikkea kaatopaikalle vietävää jätettä. Sitä on tällä hetkellä miljoonia tonneja. Tällöin verotuotto nousisi useisiin satoihin miljooniin euroihin. Kun veron ohjausvaikutus lähtisi puremaan, se toki vähentäisi verokertymää. Huomioon pitää kuitenkin ottaa myös veron kansantaloudelliset vaikutukset, koska jätevero kannustaa innovaatioihin ja investointeihin.

Esteeksi on mainittu sekin, että verosta hyötyisi lähinnä kierrätysala. Näin väistämättä onkin, jos kiertotalouden halutaan Suomessa etenevän. Ala ei kuitenkaan olisi ainoa hyötyjä, vaan myös jätettä tuottavat sektorit hyötyisivät, kun niiden toiminta uudistuisi, prosessit tehostuisivat ja jätteille löydettäisiin uusia käyttötapoja.

Vaikka luokitteluongelman kiertämiseksi ja valtiontalouden näkökulmasta olisi perusteltua ottaa käyttöön laaja kaatopaikkavero, voidaan verotuksen kanssa toki edetä myös maltillisemmassa tahdissa. Kierrätysteollisuus onkin ehdottanut, että ensin voitaisiin verottaa maa- ja kiviaineksia ja vaarallisia jätteitä. Myöhemmin veropohjaa olisi mahdollista laajentaa muihin kaatopaikalle vietäviin jätteisiin.

Tähän tarvittaisiin kuitenkin selvä suunnitelma, jotta jätettä tuottavilla toimialoilla on aikaa varautua.

Jos jätteiden viemistä kaatopaikoille jatketaan eikä verotusta kehitetä, saamatta eivät jää ainoastaan verotuotot, vaan paitsi jäädään myös ilmastohyödyistä ja luontovaikutuksista, joita materiaalien kierrätys synnyttää.

Lue myös: Jäteveron laajentaminen tukisi valtiontaloutta ja ilmastotavoitteita