Toimialan kannalta varmasti yksi merkittävin lakimuutos käynnistyy elokuun viimeisellä viikolla, kun hallitusohjelman mukaisesti jätelakia aletaan muuttamaan kiertotalouslaiksi.

Odotukset ovat korkealla, kunhan tarpeellisia muutoksia oikeasti pohditaan ja kiertotalouslaki tehdään riittävän kunnianhimoisesti. Kiertotalouslain valmistelu ei voi olla vain lakipykälien teknistä muuttamista tai korjaamista.

Kierrätysteollisuus on aitiopaikalla osallistumassa kiertotalouslain valmisteluun. Liitto on jäsenenä ympäristöministeriön nimittämässä kiertotalouslakia valmistelevassa työryhmässä.

Millaista lakia tulee valmistella?

Kiertotalouslain tulee ennen kaikkea edistää teollisuuden ja yhteiskunnan siirtymistä kiertotalouden periaatteisiin, joissa jätteiden käsittely ja kierrätys ovat keskeisessä roolissa. Nykytilanne, jossa kierrätysmateriaalit eivät pärjää lineaaritalouden periaatteiden mukaisesti valmistetuille materiaaleille, on erittäin kestämätön. Kiertotalouslaki ei ainoastaan edistäisi Suomen ympäristötavoitteita, vaan samaan aikaan se loisi ennen kaikkea pohjan Suomen taloudelliselle kasvulle ja teolliselle uudistumiselle.  Kun on laskettu, että pelkästään biokaasun neljän terawattitunnin tuotantotavoite tarkoittaisi toteutuessaan yli 5000 uutta työpaikkaa Suomeen, niin voi miettiä, kuinka paljon työtä ja kasvua voitaisiin luoda kokonaisuudessaan toimialalle.

Kansallisen lainsäädännön lisäksi EU-komission puheenjohtaja Von der Leyen nosti heinäkuisessa puheessaan esiin niin kiertotalouden esteiden poistamisen kuin hallinnollisen taakan vähentämisen. EU:n stragisen ohjelman yhtenä painopistealueena tulee olemaan kiertotalouslainsääntelyä koskeva ohjelma. Suomen tulee ottaa aktiivista roolia ohjelman eri vaiheissa ja tuoda Brysselin pöytiin myös Suomen näkökulmia.

Käsijarrua ei tule käyttää nyt kansallisen kiertotalouslain valmistelun yhteydessä, vaan oikeasti katsoa isompaa visiota ja kuvaa, jota edistää myös EU:ssa.

Ympäristöministeriön rooli on niin kansallisesti kuin EU-lainsäädännön osalta on avainasemassa. Suomen aktiivinen rooli EU-tasolla tukee parhaimmillaan Suomen kiertotalousmarkkinoiden edellytyksiä. Keskiöön on nostettava kilpailukyky, ja jatkuvan lisäsääntelyn sijaan tulee keskittyä nykyisen lainsäädännön implementointiin.

Kiertotalouslain valmistelun lisäksi tarvitsemme Suomeen yli hallituskausien menevän kierrätysteollisuuspoliittisen strategian ja sitä tukevan toimintaympäristön, jolla voimme varmistaa teollisten investointien toteutumisen. Tulevaisuudessa tulee myös sisällyttää kiertotalouden tavoitteet ilmasto- ja ympäristöpolitiikan päätöksentekoon.