Kokonaisuuden tavoitteena on varmistaa mahdollisimman kilpailuneutraali ja pysyvä ratkaisu jätealalle ja varmistaa, että kiertotalous etenee Suomessa markkinavetoisesti. Hallitusohjelman kirjaukset jätealan kilpailuneutraliteetin parantamisesta ja kiertotaloudesta tukevat toisiaan.

Kierrätysteollisuus katsoo, että tulevaisuudessa lakimuutoksen myötä tavoiteltavaa olisi, että useampi kunta kilpailuttaisi suoraan jätehuoltonsa ja että ylikunnalliset jäteyhtiöt hankkisivat laajemmin palvelut markkinoilta oman tuotannon sijaan. Vähimmäisomistusraja kannustaisi tähänkin, koska se pakottaisi kunnat tarkastelemaan omaa rooliaan ja tavoitteitaan kuntayhtiöissä uudestaan.

Kierrätysteollisuus on lausunnossaan kiinnittänyt erityistä huomiota seuraaviin ehdotuksiin:

Sidosyksiköiden omistusvelvoitteet: Kierrätysteollisuus kannattaa sidosyksiköiden vähimmäisomistusrajan asettamista 10 prosenttiin. Tämä rajoittaisi kunnallisten jäteyhtiöiden liiketoimintaa markkinoilla ja lisäisi yksityisten toimijoiden mahdollisuuksia osallistua kilpailutuksiin. Kierrätysteollisuus muistuttaa, että nykyisinkin Suomessa yli 30 kuntaa hoitaa itsenäisesti jätehuoltonsa.

Ulosmyyntirajan yhtenäistäminen: Kierrätysteollisuus tukee jätealan sidosyksiköiden ulosmyyntirajan laskemista 5 prosenttiin ja rajoittamista enintään 500 000 euroon. Liitto esittää, että lakimuutos astuisi voimaan hankintalain yhteydessä, eikä sitä jätettäisi jätelain II-valmistelun yhteyteen.

Markkinakartoituksen pakollisuus: Kierrätysteollisuus esittää, että hankintalakiin kirjataan markkinakartoituksen- ja selvityksen pakollisuus kaikkiin kansalliset kynnysarvot ylittäviin hankintoihin. Lisäksi liitto esittää, että hankintalakiin lisättäisiin kirjaus, joka vastaisi jätelain 36 §:n 3 momentin mukaista kunnan velvoitetta toteuttaa markkinakartoitus jätteenkuljetuspalveluja suunnitellessaan.

Siirtymäaika: Kierrätysteollisuus esittää, että jätealan sidosyksiköille ehdotettu siirtymäaika yhdenmukaistetaan muiden alojen siirtymäajan kanssa. Kierrätysteollisuus ei näe muista aloista poikkeavaa siirtymäaikaa tarpeellisena, etenkään kun hankintalain perusteluissa ei ole esitetty arvioita siitä, miksi jätealalle esitetään pidempää siirtymäaikaa.

Huoltovarmuus: Kierrätysteollisuus katsoo, että esitys vastaa osittain turvallisuutta ja huoltovarmuutta koskeviin tarpeisiin, mutta ehdottaa, että turvallisuusuhat siirretään harkinnanvaraisista pakollisiin poissulkemisperusteisiin. Tilaajalla tulisi olla velvollisuus sulkea pois toimijat, joiden toiminta muodostaa ilmeisen riskin kansalliselle tai paikalliselle turvallisuudelle.

Lisäksi Kierrätysteollisuus tuo esiin, että turvallisuus ja huoltovarmuus edellyttävät hajautettuja ja kilpailtuja markkinoita, sillä alueelliset monopolit ovat alttiita häiriöille. Yksityisten yritysten luonnollinen kannustin turvata liiketoimintansa lisää markkinoiden resilienssiä. Kunnallistettu jätehuolto on ohjannut jätteenkäsittelyä polttamiseen, mikä ei ole tehokas huoltovarmuusratkaisu, eivätkä lämmön- ja sähköntuotannon huoltovarmuudesta vastaavat poolit pidä jätteenpolttoa huoltovarmuusasiana.

Jätealan pitkän aikavälin turvallisuus ja huoltovarmuus varmistetaan hajautetulla eri kokoisista keskenään kilpailevista yrityksistä koostuvalla toimialalla, joka näin sopeutuu poikkeuksellisiin tilanteisiin ja kriiseihin joustavammin.