Ajankohtaista​

AJANKOHTAISTA |

Huoltovarmuuden lainsäädäntö muuttuu

Kuva: Ari Virta, Kierrätysteollisuus
Kuva: Ari Virta, Kierrätysteollisuus

Suomen huoltovarmuuden ytimessä on yksityisten yritysten vapaaehtoinen osallistuminen huoltovarmuustyöhön, mikä tunnustetaan virallisesti mutta ei vielä toteudu johdonmukaisesti läpi huoltovarmuusorganisaation. Kierrätysteollisuus osallistui lausuntokierrokseen, joka koski hallituksen lakiluonnoksia huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta.

Lausunnoilla olleesta esityksestä syntyy vaikutelma, että yksityisten yritysten toiminnan ehtoja kilpailluilla markkinoilla ei täysin ymmärretä. Kilpailussa menestyminen on yrityksen olemassaolon ehto, kilpailussa häviäminen tarkoittaa yrityksen toiminnan supistumista tai päättymistä.

Huoltovarmuusorganisaation haaste on sovittaa yhteen kilpailluilla markkinoilla olennainen luova tuho ja yhteiskunnan huoltovarmuudelle kaikissa olosuhteissa välttämättömien toimintojen jatkuvuus. Käytännössä tämä haaste voidaan ratkaista vain varmistamalla yksityisten yritysten roolia läpi koko huoltovarmuusorganisaation.

Lausunnoilla olleessa esityksessä erityisen tärkeitä olivat huoltovarmuusneuvostoa (10 §), sektoreita, pooleja ja toimikuntia (11 §) sekä  ja tuotantovarausten ja suorituskykyvarausten hankintaa (15 §) koskevat pykälät.

Huoltovarmuusneuvosto

Huoltovarmuusneuvoston kokoonpano, jossa puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä edustavat elinkeinoelämän yrityksiä, on hyvin perusteltu. Tämä noudattaa esityksen tausta-ajatusta, että tehtävien ratkaisujen olisi säilytettävä yksityisen sektorin riittävä osallistaminen ja sitoutuneisuus huoltovarmuustyöhön.

Huoltovarmuusneuvoston tehtävät jäävät kuitenkin luonnoksessa liian yleisiksi, jos tarkoituksena on varmistaa elinkeinoelämän sitouttaminen huoltovarmuuden turvaamiseen. Neuvoston roolia ja tehtäviä tulee terävöittää, jotta sen rooli vahvistuisi ja sitä kautta sitouttaisi paremmin elinkeinoelämää huoltovarmuustyöhön.

Sektorit, poolit ja toimikunnat

Huoltovarmuusneuvoston kokoonpanon määrittelyssä sovellettua linjaa olisi syytä noudattaa johdonmukaisesti läpi sektorien, poolien ja toimikuntien. Tämä on omiaan lisäämään yksityisten yritysten kiinnostusta, osallistamista ja sitoutuneisuutta.

Huoltovarmuuskeskuksen muuttaminen virastoksi sisältää riskin toiminnan muuttumisesta hitaaksi ja kankeaksi, mikä ei ole huoltovarmuustyön etu. Tästä kärsii toimialoille oleellinen niiden erityispiirteet huomioon ottava joustavuus.

Tuotantovarausten ja suorituskykyvarausten hankinta

Yritysten kannalta on oleellista, että tuotantovaraussopimukset ovat yhdenmukaisia ja ajantasaisia, olivatpa kyseessä Huoltovarmuuskeskuksen tai puolustusvoimien hankinnat. Tuotanto- ja suorituskykyvarausten arviointi ja päivittäminen ovat tärkeitä.

Työ- ja elinkeinoministeriön tausta-aineistossa todetaan, että yrityksillä on vastuu omasta varautumisestaan ja jatkuvuudenhallinnastaan ja että ministeriöillä on toimialojensa varautumisen johtajina lakiin perustuva asema yksityisen sektorin varautumistoiminnan varmistamisessa.

Yksityinen yritys on aina perustettu johonkin tarkoitukseen, jonka toteutumisesta sen jatkuvuus riippuu. Yksityisen yrityksen jatkuvuus ei ole itseisarvo, joten jatkuvuudenhallinta sisältää myös hallitun luopumisen toiminnan jatkamisesta joko väliaikaisesti tai pysyvästi. Rakennemuutos tappaa ne yritykset, jotka eivät muuttuneissa markkinaolosuhteissa ole enää elinkelpoisia. Tätä luovaa tuhoa tarkoittaa viime aikoina julkisuudessa usein esitetty vaatimus säilyttävien yritystukien karsimisesta.

Kun yrityksillä on vastuu varautumisestaan ja jatkuvuudenhallinnastaan, niillä on myös valta päättää oman toimintansa keskeyttämisestä ja lopettamisesta. Jos joidenkin yksityisten yritysten halutaan joissakin olosuhteissa luopuvan tästä vallasta eli jatkavan toimintaansa myös niissä olosuhteissa, joissa se ei ole liiketaloudellisesti perusteltua, ministeriöiden on toimialojensa varautumisen johtajina tehtävä niiden kanssa sopimuksia tuotanto- ja suorituskykyvarauksista sekä päivitettävä sopimuskantaa tilanteiden muuttuessa.

Lisätietoja: asiantuntija, valmiuspäällikkö Ari Virta, 050 320 8285, ari.virta@kierratysteollisuus.fi