Kierrätyslannoitteiden sujuva käyttö maataloudessa pitää turvata myös tulevaisuudessa. Kierrätysravinteilla on kasvava geopoliittinen merkitys: kun Suomi on riippuvainen maatalouden tuotantopanosten tuonnista, kotimainen kierrätyslannoitetuotanto vahvistaa omavaraisuutta.

Kierrätyslannoitteet palauttavat ravinteet takaisin käyttöön

Kierrätyspohjaisista raaka-aineista voidaan valmistaa laadukkaita lannoitevalmisteita maatalouden ja viherrakentamisen tarpeisiin. Esimerkiksi biokaasulaitosten mädätteen hyödyntäminen palauttaa ravinteita takaisin käyttöön tehokkaasti.

Toimiva ravinteiden kierto vähentää päästöjä vesistöihin ja ilmaan, pienentää riippuvuutta uusiutumattomista ravinnevaroista sekä tukee maaperän kasvukuntoa.

Sääntelyn ja viranomaistulkintojen tulee edistää lannoitekäyttöä

Kotimaisen sääntelyn ja viranomaistulkintojen pitää edistää kierrätysravinteiden käyttöä. Kun esimerkiksi biojäteperäinen orgaaninen aines käsitellään, se muuttuu tuotteeksi, jonka tulee täyttää sääntelyssä asetetut vaatimukset.

Turvallisuus ympäristön ja terveyden kannalta on keskeinen osa toimivaa ravinteiden kierrätystä. Muun muassa lannoitesääntely asettaa vaatimuksia lopputuotteen laadulle.

Haasteita aiheuttavat jätteen ja tuotteen rajapintaan liittyvästä sääntelystä tehtävät tulkinnat, jotka lisäävät byrokratiaa ja hallinnollista taakkaa. Käytännöt ja tulkinnat vaihtelevat alueittain ja viranomaiskäytännössä. Maatilojen kierrätyslannoitekäyttö on joissakin tapauksissa estynyt, kun viranomainen on tulkinnut jätesääntelyä aiemmin vallinneen käytännön vastaisesti.

Haasteet edellyttävät, että Suomessa varmistetaan, että kierrätyslannoitteiden tuotteistaminen on sujuvaa ja lopputuotteet palvelevat esimerkiksi maatiloja.

Sääntelyn ja viranomaiskäytäntöjen tulee myös jatkossa tukea ravinteiden kierrätystä eikä hidastaa kierrätyspohjaisten lannoitevalmisteiden käyttöä maataloudessa. Toimiva ravinteiden kierto edistää huoltovarmuutta, kiertotaloutta ja kotimaista ruoantuotantoa.