Ajankohtaista​

AJANKOHTAISTA |

EU-taksonomian ilmasto- ja ympäristö­asetukset käyttöön 1.1.2024

Kuvalähde: iStock
Kuvalähde: iStock

EU-taksonomia määrittelee ympäristön ja luonnon kannalta kestävän liiketoiminnan. Taksonomian ilmasto- ja ympäristöasetukset julkaistiin marraskuussa ja ne tulevat voimaan 1.1.2024. Tällöin alkaa myös kiertotaloutta koskevien kriteerien soveltaminen. Kierrätysteollisuus arvioi, että uusioraaka-aineiden käyttöosuuksia koskevat vaatimukset tulevat lisäämään kierrätysmateriaalien kysyntää.

Taksonomia ohjaa rahoitusta

Taksonomialla pyritään ohjaamaan rahoitusta kestäviin kohteisiin ja edistämään vihreää siirtymää sekä EU:n ympäristötavoitteiden saavuttamista. Kun tavoitteita ei voida saavuttaa julkisella rahoituksella, pyritään ohjaamaan yksityistä rahoitusta. Taksonomia ei velvoita toimijoita muuttamaan toimintaansa eikä aseta rajoitteita, mutta rahoituslaitosten oletetaan haluavan osoittaa, että ne rahoittavat nimenomaan taksonomiaa noudattavia kohteita.

Suuret yritykset ja finanssialan toimijat joutuvat jo nyt raportoimaan liiketoimintansa taksonomiakelpoisuuden eli EU:n taksonomiadokumenttiin sisältyvän liiketoiminnan osuuden. Kuluvasta vuodesta alkaen niiden on raportoitava myös taksonomian mukaisuus eli tekniset arviointikriteerit täyttävän liiketoiminnan osuus. Vuodesta 2024 alkaen yritysten kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) laajentaa raportointivelvollisuutta vaiheittain.

Uudessa asetuksessa kriteerejä kiertotalouden mukaisesti toimimiselle

Taksonomia muodostuu EU-asetuksesta ja sen perusteella annetuista delegoiduista asetuksista, jotka määrittelevät taksonomianmukaisuuden tekniset kriteerit.

Taksonomia-asetus astui voimaan kesällä 2020 (EU 2020/852). Sen pohjalta komissio valmisteli taksonomian teknisiä kriteereitä, joista ilmastoa koskeva delegoitu asetus astui voimaan 1.1.2022. Nyt julkaistiin sen päivitys (EU 2023/2485) sekä uusi ympäristöä koskeva delegoitu asetus (EU 2023/2486). Niitä sovelletaan 1.1.2024 alkaen.

Ympäristökestävyys on taksonomiassa jaettu kuuteen tavoitteeseen, joista kaksi ensimmäistä koskevat ilmastoa: ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Loput neljä tavoitetta koskevat ympäristöä: vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.

Lisäksi taksonomiaan sisältyy myös ”do no significant harm” -periaate (DNSH), joka tarkoittaa, ettei yhtä luokittelun piiriin kuuluvaa ympäristötavoitetta voida edistää aiheuttaen olennaista haittaa jonkin muun tavoitteen toteutumiselle.

Vaikutus Kierrätysteollisuuden jäsenyrityksiin

Uutta ympäristöä koskevaa delegoitua asetusta (2023/2486) on käsitelty luonnosvaiheesta alkaen Kierrätysteollisuuden purkamiseen ja rakentamiseen liittyvissä vaikuttajaryhmissä. Jäsenyritystemme kannalta merkittävimmät asiat sisältyvät asetuksen lukuihin 2. Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito sekä 3. Rakennus- ja kiinteistöalan toiminta.

Luvussa 2 määritellään tekniset kriteerit, joilla tietynlaiset investoinnit jätteiden käsittelyyn ovat taksonomianmukaisia. Esimerkiksi luvussa 2.7. määritellään kriteerit tavanomaisen jätteen lajitteluun ja materiaalin talteenottoon tarkoitetun laitoksen rakentamiseen ja parantamisen sekä jätteen mekaaniseen muuntamiseen korkealaatuisiksi uusioraaka-aineiksi.

Luvussa 3 puolestaan määritellään tekniset kriteerit, joilla tietynlaiset rakennus- ja kiinteistöhankkeet ovat taksonomianmukaisia. Esimerkiksi luvut 3.1–3.3 määrittelevät uudis- korjaus- ja purkukohteiden kriteerit, joihin sisältyy vaatimuksia rakennus- ja purkujätteiden käsittelystä sekä uusioraaka-aineiden osuuksista rakennusmateriaaleissa.

Kiinteistöt ja rakentaminen ovat toimialoina kattavimmin taksonomiakelpoisia. Niihin kohdistuu luonnollisesti huomattavia odotuksia myös taksonomian mukaisuudesta. Rakennusteollisuus RT ja sen eurooppalainen kattojärjestö FIEC ovat ilmaisseet huolensa rakennus- ja kiinteistöalan teknisten kriteerien käytettävyydestä ja soveltuvuudesta käytännön rakennustoimintaan sekä vaadittujen uusioraaka-aineiden saatavuudesta ja teknisestä kelpoisuudesta.

Vaatimukset uusioraaka-aineiden osuuksista taksonomianmukaisissa kohteissa edistänevät kierrätysraaka-aineiden kysyntää. Kierrätysteollisuus seuraa Rakennusteollisuuden koulutuskeskus RATEKOn taksonomian jalkauttamista koskevaa hanketta ja käy aiheesta keskustelua rakennusalan yritysten kanssa.

Lisätietoja: Ari Virta, 050 320 8285

Kuvalähde: iStock

Kierrätysteollisuus ry