Olin viime viikolla Kierrätysteollisuuden kattojärjestön, EuRIC:n ympäristötyöryhmän kokouksessa. Kokouksessa käytiin tiiviisti läpi toimialaa koskevan lainsäädännön valmistelua ja siihen liittyvää edunvalvontaa. EU:ssa on paljon kiertotalouteen liittyvää regulaatiota tulossa.

On ratkaisevan tärkeää, että uudistuksissa säilytetään markkinalähtöisyys ja tuetaan kiertotalouden kasvua. Euroopan komissio on asettanut tavoitteekseen vähentää yrityksiin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa 25 prosentilla. Tämä on tervetullut ja kannatettava tavoite myös kiertotalousalalla, jossa sääntelytaakka on paikoin moninkertaistunut nopean lainsäädäntötahdin myötä.

Samaan aikaan kun Suomessa valmistellaan kansallista kiertotalouslakia, valmistellaan vastaavaa myös EU:ssa. Circular Economy Act (CEA) on yksi tämän komission kauden merkittävistä kiertotalousaloitteista. Komission esitystä odotetaan vuoden 2026 lopulla. Kierrätysteollisuus yhdessä EU:n kattojärjestöjen FEADin ja EuRICin kanssa pyrkii vaikuttamaan valmisteluun niin, että siinä huomioitaisiin toimialalle keskeisiä tavoitteita, esimerkiksi kierrätysmateriaalien käyttöosuusvelvoitteet, tuotteiden suunnittelu kierrätettäviksi, toimialalle kohdistuvan hallinnollisen taakan keventäminen ja kiertotalouden investointien houkuttelu Eurooppaan.

Pitkän hiljaiselon jälkeen on EU:ssa aktivoinut end-of-waste-kriteerien kehitys. Muovin ja paperin osalta ollaan jo pitkällä, ja rakennus- ja purkujätteille laaditaan parhaillaan kriteereitä.

Ajoneuvojen kiertotalousasetuksen valmistelu on loppusuoralla. Kierrätysalan näkökulmasta on tärkeää, että esitetyt kierrätysmuovin käyttöosuusvelvoitteet toteutuvat. Niitä ei tule vesittää sillä, että tavoitteen voi täyttää tuotannon jäte- ja sivuvirroilla (ns. pre-consumer-muoveilla) tai biopohjaisella neitseellisellä muovilla.

Reilu kauppa ja avoin markkina

EU:n terästuottajia edustava Eurofer on lobannut kierrätysteräksen vientikiellon puolesta. Toistaiseksi esitykset on pystytty torjumaan. Viennin rajoitteet vaarantaisivat kierrätysmetallien toimivat globaalit markkinat ja sitä kautta tulevat investoinnit.

Kierrätysterästä tuotetaan EU:ssa merkittävästi enemmän kuin mitä EU:n terästuottajat sitä käyttävät. Reilun ja avoimen kaupan turvaaminen on elintärkeää kierrätyssektorille. Investointeja ja kiertotaloutta ei kasvata markkinoiden sulkeminen, päinvastoin se uhkaisi näivettää koko EU:n kiertotalouden kehitystä. Lisäksi on merkkejä siitä, että vastaavaa saatetaan esittää myös muille materiaaleille.

EU:n kemikaaliasetus REACH olisi myös aika päivittää kiertotalouteen. Se on tehty aikanaan siihen pohjautuen, että käytön jälkeen tuotteet ja materiaalit poistuvat kierrosta. Sääntely ei saisi estää kierrätysmateriaalien käyttöä, jos niistä ei aiheudu haittaa.

Lopuksi on syytä muistaa, että EU:lla on rahoitushakuja, jotka tarjoavat mahdollisuuksia myös suomalaisille toimijoille. Vuonna 2025 on käynnissä uusia hakukierroksia useissa ohjelmissa. Uusia hakuja on tulossa kiertotalouden edistämiseen, erityisesti teollisten arvoketjujen ja uusien teknologioiden pilotointiin ja teollisen mittakaavan kokeiluihin. Alan yhteistyölle ja osaamiselle on nyt kysyntää.

Kierrätysteollisuus seuraa EU:n sääntelykehitystä tiiviisti EuRIC:n ja FEAD:n kautta, ja tuo alan näkökulmaa esiin sekä kotimaassa että EU-tasolla. Yhteistyö jäsenyritysten kanssa on tässä työssä korvaamatonta.

Mia Nores, Kierrätysteollisuus ry:n toimitusjohtaja
044 330 0928, mia.nores@kierratysteollisuus.fi