Katsaus hallituskauteen

Valtiosihteeri Mika Nykänen kertoi katsauksessaan hallitusohjelman toteutukseen, että tällä hallituskaudella on pyritty avaamaan markkinoita esimerkiksi jätelainsäädännön uudistusten kautta. Jäteveron osalta jää vielä nähtäväksi, kuinka suuri muutos toteutetaan, mutta sen ohjausvaikutuksen vahvistamista pidetään tärkeänä.  

– Ohjauskeinojen kehittämistä on jatkettava, jotta kiertotalous voi vahvistua osana Suomen talousrakennetta, Nykänen muistutti. 

Jäte- ja kiertotalousmarkkinoiden toimivuutta tarkasteltiin myös yritysnäkökulmasta. Remeo Oy:n toimitusjohtaja Panu Routasalo korosti toimivaa roolitusta: 

– Julkisen vallan tehtävä on luoda pelisäännöt ja tavoitteet ja yritysten tehtävä on kehittää ratkaisut, investoida ja rakentaa markkina. Mutta markkina syntyy vain, jos syntyy myös kysyntää kiertotaloustuotteille.  

Ympäristö- ja ilmastoministerin sekä työministerin valtiosihteeri Mika Nykänen kertoi seminaariyleisölle hallituskaudella otetuista askeleista.

Panu Routasalo nosti puheenvuorossaan esiin koko toimialaa pohdituttavan kysymyksen: miten kiertotalouden markkinat saadaan toimimaan

Ohjauskeinot käyttöön

Jäte- ja kiertotalousmarkkinoiden toimivuutta tarkastellut Tuomas Pöysti, OTT, Senior Counsel Geradin Partnersilta, nosti esiin useita lainsäädännön kehittämistarpeita. Yhtenä keskeisenä kysymyksenä hän mainitsi kuntalain tarkentamisen. 

Esimerkiksi paikallisuusperiaate tulisi Pöystin mukaan kirjata lakiin selkeämmin samaan tapaan kuin Ruotsissa, jotta markkinoiden toimintaedellytykset olisivat nykyistä selkeämmät. 

Seminaarin paneelissa kansanedustajat Noora Fagerström (kok.), Vilhelm Junnila (ps.), Antti Kurvinen (kesk.), Joona Räsänen (sd.) ja Oras Tynkkynen (vihr.) kävivät vilkasta keskustelua kiertotalouden ohjauksesta. 

Paneelia puhutti jäteveron pieneksi käynyt kertymä ja ohut veropohja. 

– Jäteveron negatiiviset vaikutukset ovat selvästi pienempiä kuin monen muun veron, Oras Tynkkynen totesi.  

Tynkkynen toi esiin myös sen, ettei poliitikkojen tule puuttua markkinoihin silloin, kun ne toimivat sujuvasti. Joona Räsänen totesi, että jos jäteverolle löytyy laajaa poliittista tukea, siihen kannattaa tarttua.

– Kunnan jätehuollon paikallisuusperiaate voi olla lähtökohtaisesti kannatettava asia, Joona Räsänen pohti lisäksi.  

Kansanedustajat ennakoivatkin kuntalain avaamista seuraavalla hallituskaudella. Noora Fagerström peräänkuulutti päätöksentekoon rohkeampia kokeiluja ja dynaamisuutta.   

– Kuntayhtiöitä tulisi käyttää vain silloin, kun markkinoita ei ole ja niiden toiminnalle tulisi määritellä exit-suunnitelma, Fagerström totesi ottaessaan kantaa markkinoilla todettuihin ongelmiin. 

Vilhelm Junnila puolestaan painotti ekosysteemien ja arvoketjujen merkitystä sekä TKI-tukien roolia muutoksen mahdollistajana.  Antti Kurvinen nosti esiin kiertotalouden merkityksen ravinteiden tuontiriippuvuuden vähentämisessä.  

–  Suomi on voimakkaan riippuvainen tuontilannoitteista. Ravinteiden kierrätys pienentäisi myös geopoliittisia riskejä ruoantuotannossa.  

Tuomas Pöysti on tarkastellut viime aikoina jäte- ja kiertotalousmarkkinoiden toimivuutta Kierrätysteollisuudelle laadituissa oikeudellisissa selvityksissä

Kansanedustajat olivat yksimielisiä siitä, että kaikkia veroja joudutaan tarkastelemaan seuraavalla hallituskaudella. Vaikka osa panelisteista kannatti kiertotalouden edistämiseksi jotain muuta kuin vero-ohjausta, ei kukaan suoraan vastustanut jäteveron laajentamista.

Toimivat markkinat kolmella tasolla

Seminaarin puheenvuorot käsittelivät markkinoiden toimivuutta kotimaisessa ympäristössä, EU:n sisämarkkinalla ja globaalilla tasolla.  

–  Metalleilla on toimivat globaalit markkinat, eikä EU-sääntelyllä tule hankaloittaa markkinoiden toimintaa, Kierrätysteollisuuden toimitusjohtaja Mia Nores muistutti.  

–  EU:n sisämarkkinan tulee edistää kierrätysmateriaalien vapaata liikkuvuutta, Lassila & Tikanojan yhteiskuntasuhteista ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Jorma Mikkonen toi esiin.  

Mikkonen korosti seminaarissa myös sitä, että kiertotaloutta ohjaavat tällä hetkellä enemmän ympäristö- kuin talousajurit.  

–  Kiertotalous tulee nähdä osana Suomen teollista tulevaisuutta ja kasvua. Suomessa kiertotaloudesta pitäisi rakentaa seuraavan hallituskauden teollisuuspolitiikan ydin.

Tilaisuuden juontaja Katri Makkonen kuuntelee Jorma Mikkosen viestejä Suomen kestävän talouskasvun käynnistämiseksi

Kuvat: Ari Virta, Kierrätysteollisuus