Ajankohtaista​

AJANKOHTAISTA |

Kierrätys­teollisuuden viestit EU-vaaleihin 2024

Kuvalähde: iStock
Kuvalähde: iStock

Kierrätysteollisuus on julkistanut EU-vaalitavoitteensa. EU:sta tulee luoda yksi yhtenäinen markkina-alue kierrätysraaka-aineille. Materiaalikohtaisten käyttöosuusvelvoitteiden käyttöönottoa tulisi vahvistaa EU-tasolla. Lisäksi EU:ssa tulisi selvittää, miten hankintalainsäädännöllä voitaisiin kannustaa käyttämään kierrätettyjä materiaaleja nykyistä paremmin.

Materiaalien kulutus maailmassa kasvaa, ja osasta materiaaleja on jo nyt pulaa. EU:n kilpailukyvyn ja kasvun turvaamiseksi materiaalit on pystyttävä käyttämään jatkossa nykyistä tehokkaammin. Kerran käyttöön otettu materiaali tulisi pitää kierrossa mahdollisimman pitkään. 

EU:ssa tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota raaka-aineiden kierrossa pitämiseen huomioiden erilaiset materiaalit kriittisiä raaka-aineita laajemmin. Tavoite kytkeytyy niin geopolitiikkaan ja huoltovarmuuteen kuin ilmastonmuutoksen hillintään ja luontokadon torjuntaan. Vihreää siirtymää on jo vauhditettu Green Dealin avulla, ja työtä tulee jatkaa. 

Kiertotalouden vauhdittamiseksi tulisi kierrätysraaka-aineen aseman olla lähtökohtaisesti vähintään sama tai jopa parempi kuin neitseellisen raaka-aineen. Tämä edellyttää muutoksia paitsi regulaatioon ja implementointiin eri jäsenmaissa niin myös panostuksia esimerkiksi rahoitukseen. Taksonomian tavoitteet ovat hyviä, ja jatkossa tulee varmistaa, että se myös käytännössä tukee kiertotaloutta. 

Kiertotaloutta tulee edistää markkinaehtoisesti. Kiertotalouden ratkaisut syntyvät parhaiten markkinaehtoisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Julkisen toimijan rooli tulisi rajata mahdollistajan, regulaattorin ja valvojan rooliin. 

Circular Single Market – EU:n yhtenäiset kierrätysmateriaalien markkinat 

EU:ssa on tällä hetkellä 27 eri kierrätysmarkkinaa. Kun samaan aikaan neitseellisellä raaka-aineella on vain yksi, koko EU:n laajuinen markkina, on selvää, että tämä on kiertotalouden este. EU:n tavoitteena tulisi olla kierrätysraaka-aineen osalta yksi yhtenäinen markkina-alue. Yhtenäiset kierrätysmateriaalien markkinat ovat edellytyksenä sille, että EU voi siirtyä lineaaritaloudesta kiertotalouteen.  

EU-tason harmonisoidut materiaalikohtaiset End-of-Waste-kriteerit vahvistavat yhtenäistä kierrätysmateriaalimarkkinaa. Tällöin ne ovat suoraan sovellettavissa kaikissa jäsenvaltioissa. Tällaisia kriteereitä on tähän mennessä otettu käyttöön rauta-, teräs-, alumiini- ja kupariromulle sekä lasimurskalle. Vastaavia kriteereitä tarvitaan myös muille materiaaleille. 

Jätteiden siirtoihin liittyvien menettelyjen tulee olla sujuvia EU:n sisämarkkinalla. Uuden jätteensiirtoasetuksen vaikutuksia tulee arvioida ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin, joilla siirtoja edelleen sujuvoitetaan. 

Esimerkiksi kierrätysmetalleilla on globaalit markkinat. Tällaisille toimiville markkinoille ei tule luoda esteitä asettamalla EU:n ulkorajoille liiallisia viennin rajoitteita. 

Kierrätystavoitteista kysynnän lisäämiseen – käyttöosuusvelvoitteilla keskeinen rooli 

Tähän saakka ohjauskeinot ovat painottuneet kierrätysmateriaalin keräämistavoitteisiin. Tämä on tukenut alkuvaiheessa kierrätysinfran rakentamisessa. Jatkossa tulisi varmistaa, että materiaali tosiasiallisesti myös kiertää tehokkaasti. 

Käyttöosuusvelvoitteet vauhdittavat alkuvaiheessa kiertotaloutta lisäämällä kierrätysmateriaalin kysyntää. Kun kierrätysmateriaalin käyttöä tätä kautta lisätään, vahvistaa se suoraan kierrätystavoitteiden toteutumista. Kierrätysteollisuus tukee materiaalikohtaisten käyttöosuusvelvoitteiden käyttöönottoa, ja sitä tulisi edistää EU-tasolla. 

Käyttöosuusvelvoitteet auttavat materiaalin kierrätyksen vauhdittamisen lisäksi uusien kierrätysteknologioiden kehittämisessä. Toimivia kiertoja ei tule kuitenkaan vaarantaa esimerkiksi closed loop -velvoitteilla, jossa materiaalin on kierrettävä aina samaan käyttökohteeseen. 

Regulaatio lineaarisesta kiertotalouteen 

Jätedirektiivissä ja muussa lainsäädännössä jäte tulisi ensisijaisesti nähdä resurssina, josta valmistetaan kierrätysraaka-ainetta. Tällä hetkellä materiaalin jätestatus heikentää käytännössä kiertotalouden mahdollisuuksia. 

Jätteiden käsittelyssä etusijalla tulee olla menetelmät, joilla raaka-aineet pidetään kierrossa. Jätehierarkia sallii erilaisten käsittelymenetelmien käyttämisen ja kehittämisen, ja se on jatkossakin hyvä lähtökohta kiertotaloudelle. 

Rajapintatarkastelua jäte-, kemikaali- ja tuotelainsäädännön välillä tulee jatkaa. Regulaation tulisi tukea kierrätysmateriaalin käyttöä ensisijaisena vaihtoehtona. Nyt regulaatio voi käytännössä johtaa päinvastaiseen lopputulokseen. 

Julkiset hankinnat vauhdittamaan kiertotaloutta 

Kiertotalousratkaisuja ja kierrätettyjen materiaalien käyttöä voidaan edistää julkisten hankintojen kautta. EU:ssa tulisi selvittää, miten hankintalainsäädäntö kannustaisi käyttämään kierrätettyjä materiaaleja nykyistä paremmin. Esimerkiksi julkisten infrahankkeiden osalta tulisi olla velvoite selvittää, kuinka paljon kierrätettyä raaka-ainetta hankkeessa voidaan käyttää ja paljonko sitä on markkinoilla. 

Jätteenpolton sisällyttäminen päästökauppaan 

Jatketaan jätteenpolton sisällyttämistä päästökauppaan toteuttamalla se koko EU:n osalta viimeistään vuonna 2028. 

Luontoarvojen hinnoittelu 

EU:n päästökauppa on onnistunut vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Hinnoittelu ohjaa vähentämään tuotannosta aiheutuvia päästöjä. Neitseellisen raaka-aineen käyttö rasittaa aina luontoa, mutta toistaiseksi sitä ei ole hinnoiteltu päästökaupan tavoin. Vastaavaa hinnoittelua tulisikin kehittää myös luontoarvoille. Myös tämä tukisi osaltaan kiertotaloutta. 

 

Lisätietoja:
Mia Nores, toimitusjohtaja, p. 044 330 0928, mia.nores@kierratysteollisuus.fi
Tarja Anttonen, johtava asiantuntija, p. 040 652 6554 tarja.anttonen@kierratysteollisuus.fi  

Kierrätysteollisuus ry