Aika harvoin tulee ajatelleeksi, että verojen korotukset voisivat herättää innostusta. Suomessa on yksi verolaji, jota hallituskaudesta toiseen on alihyödynnetty. Kyse on jäteverosta, eli kaatopaikoille vietävästä jätteestä kannettavasta verosta. Sen potentiaali on valtava taloudellisesta ja kiertotaloudellisesta näkökulmasta katsottuna, mutta myös ympäristön kannalta.

Orpon hallituksen budjettiriihessä syksyllä 2025 päätettiin korottaa haittaveroja 50 miljoonalla eurolla. Päätös jäi budjettiriihessä aika vähäiselle huomiolle. Haittaverojen kohteena mainittiin alkoholi, tupakka, nikotiinituotteet ja jäteveron laajentaminen.

Nyt olisi korkea aika ottaa kunnollinen harppaus kohti kiertotaloutta ja laajentaa jäteveroa – katsotaan se sitten haittaveroksi, ympäristöohjaukseksi, kiertotalousinstrumentiksi tai fiskaaliseksi veroksi (mitä se väistämättä ainakin lyhyellä aikavälillä on).

Tällä hetkellä jätevero tuottaa valtion kassaan vain noin 6 miljoonaa euroa vuodessa. Laajentamalla jäteveropohjaa kertymä voisi nousta jopa 200 miljoonaan euroon. Jokainen euro on arvokas Suomen valtion taloustilanteessa.

Valtiovarainministeriöllä onkin tässä varsinainen helmi käsissään, etenkin kun kustannusvaikutukset jakautuisivat laajasti eri toimijoille. Veron laajennus toisi ennakoitavuutta ja vauhdittaisi kiertotalousyritysten investointeja ja hankkeita. Jäteveron laajentamiselle on myös laaja poliittinen tuki, koska se on ollut tavoitteena niin Sipilän, Marinin kuin Orpon hallituksilla.

Veron on tietenkin tarkoitus olla pidemmällä aikavälillä ohjaava: Kun kaatopaikalle sijoittaminen kallistuu, kierrätysratkaisut muuttuvat entistä kilpailukykyisemmiksi. Pelkät veronkorotukset, joita on kyllä tehty, eivät riitä. Veropohja on jo niin kapea. Ydin onkin nimenomaan veropohjan laventamisessa koskemaan useita jätevirtoja, jotka päätyvät kaatopaikalle.

Jäteveron laajentaminen on myös kriittistä kiertotalouden kannalta, sillä Suomen kiertotalousaste on vain 2,4 %. Ja yksi EU:n alhaisimmista.

Jäteveron laajentaminen tukisi myös ilmastotavoitteita ja luonnon monimuotoisuutta. Ennen kaikkea kierrätys vähentää neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja pienentää hiilidioksidipäästöjä. Kun materiaalit pysyvät kierrossa, tarve uusien luonnonvarojen ottoon vähenee, mikä tukee myös luonnon monimuotoisuutta.

Tarja Anttonen, johtava asiantuntija, Kierrätysteollisuus ry