Ajankohtaista​

AJANKOHTAISTA |

Kiertotalouden kokonaiskuva Suomessa -aamiaisseminaarissa keskusteltiin toimista suomalaisen kiertotalouden vauhdittamiseksi

Ari Virta, Kierrätysteollisuus
Ari Virta, Kierrätysteollisuus

Missä tilassa suomalainen kiertotalous on? Miten materiaalit kiertävät Suomessa? Aiheesta keskustelivat kierrätysmateriaalien käsittelijät ja hyödyntäjät sekä kansanedustajat Kierrätysteollisuuden seminaarissa.

Kierrätysteollisuus järjesti sidosryhmille ja jäsenistölleen Kiertotalouden kokonaiskuva Suomessa -aamiaisseminaarin 25.4.2024 Kulttuurikasarmilla Helsingissä.

Seminaarin avasi Kierrätysteollisuuden toimitusjohtaja Mia Nores ja juontajana toimi Kirsi Alm-Siira.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz toi valtioneuvoston tervehdyksen.

Ministeri Adlercreutz nosti puheessaan esille sen, kuinka kiertotalouteen kiteytyy olemassa olevien, usein rajallisten resurssien tehokas käyttö ja samalla jätteiden minimointi.

– Kiertotaloudesta on puhuttu jo aika monta vuotta, mutta sen edistäminen ei ole niin suoraviivaista kuin toivoa sopisi. Itse sanaan kiertotalous kytkeytyykin sen suurin haaste: kierto. Kun materiaalien virrat kulkevat raaka-aineista jalostuksen jälkeen käyttöön ja siitä jätteeksi, tai parhaimmassa tapauksessa uusiokäyttöön, hyvin monen asian on pitänyt loksahtaa paikoilleen.

Adlercreutz korosti puheessaan, että Suomi on ottanut monia edistysaskeleista kiertotaloudessa, mutta paljon on vielä tehtävää.

– Yhtenä esimerkkinä on se, että kierrätysasteemme edelleen on alle EU-maiden keskiarvon. Riskinä on, että emme saavuta EU:n kierrätystavoitteita. Siksi pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa kiertotalous on nostettu otsikkotasolle yhdeksi tärkeäksi tavoitteeksi. Kiertotalous nähdään ratkaisuna moneen: omavaraisuuden nostoon ja samalla riippuvuuksien vähentämiseen, jalostusasteen nostoon ja samalla talouskasvun edistäjäksi, sekä tietenkin saastumista vähentävänä ja luonnon raaka-aineiden hyötykäytön mahdollistajana.

Vuoropuhelua kierrätysmateriaalien käsittelijöiden ja hyödyntäjien sekä kansanedustajat kesken

Onko Suomella edellytyksiä vihreään siirtymään? Seminaarissa käsiteltiin Kierrätysteollisuuden koostamia kiertotalouden indikaattoreita. Lue lisää kiertotalouden indikaattoreista täältä.

Metallien kierrätyksestä keskustelivat yhteiskuntasuhde- ja viestintäjohtaja Tuomas Haikka Kuusakoskelta ja ympäristöjohtaja Harri Leppänen SSAB:stä. Haikka ja Leppänen nostivat esille sen, että kilpailua käydään niin EU:n sisällä kuin globaalisti. EU:n tehtävänä on varmistaa, että parhaille hankkeille on rahoitusta. Myös kansanedustajien suuntaan tuotiin esiin odotukset yhden luukun lainsäädäntöuudistuksen etenemisestä.

Kiertotalouden vauhdittamisesta ohjauskeinoilla ja julkisilla hankinnoilla keskustelivat purku- ja kiviaineisten osalta Ruduksen liiketoimintajohtaja Henri Kylä-Utsuri ja Väyläviraston toimialajohtaja Virpi Anttila. Julkisten hankintojen potentiaali on merkittävä, koska esimerkiksi kiviaineksesta kiertää alle 6 % ja pienelläkin kasvulla saataisiin aikaan selviä myönteisiä luonto- ja ilmastovaikutuksia.

Miten muovit saadaan kiertoon -keskustelussa nostettiin esille ohjauskeinoihin liittyvät haasteet. Aihetta pohtivat yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Jorma Mikkonen Lassila-Tikanoja Oy:stä ja toimitusjohtaja Mika Surakka Sumi Oy:sta.

Seminaarissa muistutettiin, että tilastojen valossa Suomen muovinkierrätysaste on Euroopan alhaisimpia, mistä Suomi sai EU:lta varhaisvaroituksen vuonna 2023. Keskustelussa nostettiin esille se, onko Suomella edellytyksiä saada teollisen mittakaavan muovinkierrätysratkaisua vai muuttuuko Suomi jatkossa maaksi, joka siirtokuormaa muovia muualle.

Keskustelussa nousi esille se, että EU:n parlamentti äänesti pakkauksia koskevista uudistuksista, jotka tuovat pakkausalalle hankalia ja kalliitakin uudelleenkäyttövelvoitteita. Seminaarissa pohdittiin, millä keinoilla Suomi voisi saavuttaa EU:n asettaman 55 prosentin kierrätystavoitteen. Sääntelyn osalta keskustelua herätti se, miten voidaan kiihdyttää kierrätysmuovimarkkinoiden kehittymistä. Miten tulevaisuudessa varmistetaan, että muovinkierrätystä koskevat poliittiset toimet eivät vain täytä EU-direktiivejä vaan vievät jatkossa Suomea eteenpäin kiertotalouden edelläkävijänä?

Toimitusjohtaja Johan Mild Remeo Group Oy:sta johdatti keskustelua biojätteen osalta. Pitäisikö Suomessa olla tarjolla keppiä vai porkkanaa, jotta kiertotalousaste saataisiin nousuun? Toimenpiteitä tarvitaan, koska kotitalouksien sekajäte sisältää edelleen noin 40 % biojätettä, joka olisi hyödynnettävissä, jos se lajiteltaisiin biojäteastiaan.

Kansanedustajat Pauli Aalto-Setälä (kok.), Atte Harjanne (vihr.), Katri Kulmuni (kesk.) ja Sakari Puisto (ps.) kävivät vilkasta keskustelua eri jätemateriaalien kierrätyksestä ja Suomen kiertotalousasteen nostamisesta. Kansanedustajien puheenvuoroissa nousi toistuvasti esille se, että Kiertotalouden kokonaiskuva Suomessa -seminaari lisäsi heidän ymmärrystään kiertotaloudesta ja sen tilasta Suomessa. Uusille ohjauskeinoille on selkeä tarve.

 

Kuvalähteet: Kierrätysteollisuus ry

Kierrätysteollisuus ry