Suomessa on 31 kunnallista jätelaitosta, jotka toimivat pääosin osakeyhtiöinä. Viime vuosina kunnalliset jäteyhtiöt ovat laajentaneet toimintaansa kunnan vastuulle kuuluvasta kotitalouksien jätehuollosta elinkeinoelämän jätehuoltoon. Kunnallisten jäteyhtiöiden tytäryhtiöt kilpailevat yritysasiakkaiden jätehuollosta yksityisomisteisten jäteyhtiöiden kanssa.
”Kunnat antavat asukkaiden jätehuollon ilman kilpailutusta kunnallisen yhtiön hoidettavaksi. Tämä takaa kunnallisille jäteyhtiöille vakaan liikevaihdon, varmat asiakkuudet ja toiminnan kannattavuuden. Tästä suojatusta asemasta käsin kunnalliset yhtiöt kilpailevat yritysten jätehuoltopalveluista. Tämä vääristää kilpailua ja haittaa markkinoiden toimivuutta ja kehittymistä”, Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP:n toimitusjohtaja Otto Lehtipuu sanoo.
Kuntien omistamien yhtiöiden toimintaa säädellään tarkasti kilpailu- ja hankintalaeissa. Muiden jäteyhtiöiden kanssa kilpailevien tytäryhtiöiden tulee olla taloudellisesti täysin riippumattomia emoyhtiöstään.
”Omistajakuntien tulee ottaa kilpailun tasapuolisuus vakavasti ja valvoa, että niiden omistamat jäteyhtiöt noudattavat tarkasti kilpailu- ja hankintalakien määräyksiä. Esimerkiksi jätemaksujen tulee perustua todellisiin kustannuksiin”, Lehtipuu painottaa.
”Kunnan omistamat yhtiöt ovat käytännössä osa kunnan julkista palvelua. Kunnallisten yhtiöiden toiminnan tulee olla läpinäkyvää ja avointa. Niiden tilinpäätösten tulisi olla julkisia osana kuntakonsernien tilinpäätöksiä”, Lehtipuu ehdottaa.
Tutustu YTP Kuntavaaliviestit 2021.
