Vihreä siirtymä edellyttää mittavia investointeja, ja näistä investoinneista käydään kovaa kilpailua maiden välillä.
Esimerkiksi kiertotalousratkaisuissa Suomi kilpailee muiden Pohjoismaiden kanssa. EK:n tuoreen selvityksen mukaan investointeja jarruttaa hankkeiden lupakäsittelyn venyminen.
– Jätteitä kierrättävät yritykset vertailevat esimerkiksi Suomea ja Ruotsia, kun harkitaan uuden laitoksen perustamista. Usein laitosta harkitaan muualle kuin Suomeen, Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n johtava asiantuntija Katja Moliis toteaa.
– Syitä on monia, mutta toistuvasti mainitaan toiminnan tarvitsemien lupien saamiseen kuluva aika ja prosessin ennakoimattomuus.
Käsittelyajat pidentyvät
Lupajärjestelmän sujuvoittamisesta on keskusteltu Suomessa yli 10 vuoden ajan. Kriittinen pullonkaula on ympäristölupamenettely, jossa käsittelyajat ovat venyneet reilusti yli vuoden mittaisiksi.
– Kaikkein hälyttävintä on, että aivan uusien hankkeiden käsittelyaika on vielä pidempi, keskimäärin 509 vuorokautta, Katja Moliis kertoo.
Seuraava hallituskausi on kriittinen
Pieniä viilauksia lupajärjestelmään on jo tehty, mutta ne eivät ole lyhentäneet käsittelyaikoja.
– Tämä kertoo siitä, ettei uudistuksia ole onnistuttu tekemään asiakaslähtöisesti. Tarvittaisiin sellainen asennemuutos, jossa yritys on lupakäsittelyn asiakas ja yhdessä asiakkaan kanssa keskustellen harkitaan, millä edellytyksillä ja rajauksilla hanke voitaisiin toteuttaa, Moliis toteaa.
– Lisäksi käsittelyn on oltava nopeampaa. EK:n selvitys osoittaa, että lupaharkinnassa on paljon niin kutsuttua hyllyaikaa, eli aikaa, jolloin lupa vain seisoo jonossa tai odottaa seuraavaa vaihetta.
Viranomaiset valittavat paljon toistensa toiminnasta
Ympäristöluvista valitetaan paljon, selvästi enemmän kuin muista luvista. Kolmasosa ympäristölupia koskevista valituksista on viranomaisen tekemiä.
– Kierrätysteollisuuden yrityksiä kummastuttaa se, että julkishallinnossa on yleisesti hyväksyttyä, että viranomainen valittaa toisen viranomaisen päätöksistä, Moliis kuvaa.
– Eikö viranomaisia voitaisi velvoittaa keskinäiseen neuvotteluun tai mikä parempi, samaan organisaatioon, jotta eri näkökulmat voidaan sovittaa yhteen muualla kuin tuomioistuimessa?
Ratkaisut otettava hallitusohjelmaan ja priorisoitava toteutuksessa
Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa kriittisten investointien aikaikkuna on sulkeutumassa, ja tämän takia seuraava hallituskausi määrittää Suomen suunnan.
– EK:n raportissa on hyvä sapluuna etenemiseksi. YTP painottaa lisäksi osaamisen lisäämistä ja keskittämistä kiertotalouden luvissa. Kierrätysteollisuudelle on tärkeää, että hankkeiden koko elinkaaren aikaiset, myönteiset ilmasto- ja luontovaikutukset otetaan huomioon. Nythän tällainen laajempi näkökulma jää huomiotta, Moliis toteaa.
– Olemme rakentaneet selkeän kuuden kohdan ratkaisuohjelman. On tärkeää, että ratkaisumme näkyvät seuraavan hallituksen ohjelmassa.
YTP:n ratkaisut
- Otetaan käyttöön 1 + 1 + 1 -malli, eli yksi asiointikanava, yksi hakemus, yksi valitusmahdollisuus
- Asetetaan lupakäsittelyille ja valitusprosesseille lakisääteinen alle 12 kuukauden käsittelyaika
- Rajataan viranomaisten valitusoikeuksia, velvoitetaan viranomaiset keskinäiseen neuvotteluun ja tehdään rakenneuudistus ympäristöhallintoon
- Tehostetaan resurssien käyttöä ja panostetaan osaamistasoon keskittämällä jätteisiin liittyviä erityisasioita yhteen viranomaisyksikköön
- Otetaan huomioon hankkeen laajemmat ympäristövaikutukset: Nykyinen sääntely ei tunnista hankkeiden myönteisiä ilmasto- ja kiertotalousvaikutuksia
- Laajennetaan vihreän siirtymän hankkeille luotu ohituskaista koskemaan myös kiertotaloushankkeita