Ajankohtaista​

AJANKOHTAISTA | ,

Materiaalit kiertoon – ohjauskeinoille tarvetta

Kolumnin kuvat (4)

Eurostat julkaisi viime viikolla uusimman kiertotalousindeksin. Suomi on jo pitkään ollut jonon hännillä eikä sijoitus sen enempää kuin itse indeksikään ole osoittanut osaltamme kohenemista, pikemminkin päinvastoin.

Tunnusluvusta on sanottu, ettei se ota huomioon EU-maiden eri toimialapainotuksia. Tämä onkin totta, mutta tämä selittää sijoituksesta kuitenkin vain osan. Suomella on paljon potentiaalia parantaa materiaalien kiertoa. Myös komissio on varhaisvaroituskertomuksessaan kiinnittänyt huomiota siihen, ettei Suomi ole saavuttamassa vuodelle 2025 asetettuja tavoitteita yhdyskuntajätteen ja muovin osalta.

Kerran käyttöön otettu materiaali tulisi pitää kierrossa niin pitkään ja niin korkealla jalostusasteella kuin mahdollista. Meillä ei ole varaa hukata maapallomme väheneviä resursseja. Kiertotalous linkittyy myös ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaan. Kun uusiutuva materiaali pysyy kierrossa, tarvitaan vähemmän maa-alaa uuden kasvattamiseen. Ja pitämällä materiaali kierrossa vähenee kivihiilen ja öljyn tarve. Uudempana ja mielenkiintoisena ratkaisuna on myös hiilidioksidin kierrätys talteenoton kautta.

Ohjauskeinojen tehtävä on suunnata toimintaamme oikeampaan – kestävämpään – suuntaan. Ohjauskeinot voivat olla lainsäädäntöä tai taloudellisia. Taloudellisilla ohjauskeinoilla, kuten jäteverolla, onkin päätöksenteossa tärkeä rooli.

Toimiiko ohjaus sitten tällä hetkellä oikeaan suuntaan? Vastaus on, että ei ainakaan riittävästi. Vahvempia ohjauskeinoja siis tarvitaan. Hyvä uutinen on se, että näiden avulla Suomella on todellinen mahdollisuus nousta johtavaksi kiertotalouden maaksi: riittäähän meillä teollisuusrakenteemmekin ansiosta materiaaleja kiertoon laitettavaksi.

Mia Nores

Mia Nores toimii Kierrätysteollisuuden toimitusjohtajana.