Ajankohtaista​

AJANKOHTAISTA |

Suomella on kirittävää kiertotaloudessa – selkeämpi lainsäädäntö takaisi reilun kilpailun ja toimivat markkinat

miauusi

"Parhaiten uudet innovaatiot syntyvät yrityksissä kilpailun tuloksena”, toteaa Mia Nores. 

Tausta. Suomen tavoitteena on olla kiertotalouden mallimaa. Tällä hetkellä:

  • Suomen kiertotalousaste (CMU) on alle 5 %
  • EU:n keskiarvo on yli 11 %.

Mitä suurempi kiertotalousaste, sitä enemmän kyseisessä taloudessa on korvattu neitseellisiä raaka-aineita kierrätysmateriaaleilla.

Kierrätysteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mia Nores: “Olemme tällä hetkellä kiertotalouden keskikastia, vaikka meillä on hyvät edellytykset parempaan:

  • paljon perusteollisuutta ja muuta toimintaa, josta syntyy materiaalien sivuvirtoja
  • pienessä maassa eri toimijoiden välinen yhteistyö on mutkattomampaa kuin suurissa.”

Mistä vauhtia? “Kuten muutakin teollista toimintaa, kierrätystä voi tehdä koko ajan paremmin ja tehokkaammin.” Voidaan löytää

  • uusia parempia tapoja kierrättää
  • uusia käyttökohteita materiaaleille.

“Parhaiten uudet innovaatiot syntyvät yrityksissä kilpailun tuloksena.”

Kunnilla iso rooli. Jätehuollon vastuut karkeasti jaoteltuna:

  • yritysten jätehuollosta vastaavat alan yritykset
  • kunnilla on jätelain mukaan kontollaan asumisesta syntyvät jätteet.

Käytännössä lakia kuitenkin tulkitaan hyvin eri tavoin, ja kunnalliset yhtiöt kilpailevat monin paikoin myös yksityisten markkinalla.

“Kuntien jätehuollon rooli on Suomessa poikkeuksellisen suuri. Jätelaki tulisi muuttaa  yksiselitteisen selkeäksi, jotta kilpailu olisi reilua, markkinat toimisivat ja kilpailu tuottaisi entistä parempia ratkaisuja kiertotalouteen.”

Ratkaisun avaimet. Kierrätysala kehittyy koko ajan, ja suomalaiset kilpailevat myös ulkomaisten toimijoiden kanssa.

“Jos me emme täällä kehitä kiertotalousmarkkinaa ja uusia ratkaisuja, niitä tehdään jossain muualla. Markkina toimii parhaiten, kun pidetään huolta reiluista kilpailuedellytyksistä ja julkisella sektorilla on selvästi rajatut tehtävät.”

Epäselvässä jätelaissa on liikaa tulkinnanvaraa – Tanskassa kuntien vastuut määriteltiin uusiksi

Suomen jätelain monitulkintaisuus on ajanut esimerkiksi hoivapalvelualan yrityksiä hankaliin tilanteisiin:

  • lain mukaan asumisen jätteet kuuluvat kunnille
  • hoivapalvelut tulkitaan joissakin kunnissa asumiseksi, toisissa taas ei.

Kierrätysteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mia Nores: “Monen kunnan alueella toimiva hoivapalveluyritys voi käytännössä joutua tekemään lukuisia eri jätesopimuksia sen sijaan, että voisi asioida ja neuvotella hinnoista yksityisten kumppanien kanssa.”

Nores toivookin, että lakiin kirjattaisiin selvästi, että kuntien vastuulla olisivat vain kotitalouksissa syntyvät jätteet.

“Kuntien tulisi myydä jätehuoltopalveluja yrityksille vain, jos markkinaa ei aidosti ole olemassa. Näitä alueita, joissa kunnan perälautaa tarvitaan, on Suomessa hyvin vähän.”

Tanskan malli. Tanskassa kiertotaloudesta halutaan muodostaa kestävän kasvun moottori. Myös siellä järjestelmä oli aiemmin vahvasti julkisvetoinen.

  • kuntayhtiöt hallitsivat markkinoita ja ohjasivat jätteitä merkittävässä määrin polttoon
  • polttoon rakentui ylikapasiteettia, ja jätettä päätyi entistä vähemmän kiertoon

Samanlaista kehityskulkua on havaittavissa Noreksen mukaan Suomessakin. “Tanskassa havahduttiin siihen, että kiertotalouden ratkaisuja ja uusia työpaikkoja ei synny julkisvetoisesti. Nyt julkisen puolen vastuu on siellä rajattu selvästi vain kotitalousjätteiden keräämiseen.”

Toimiva kiertotalousmarkkina palvelisi montaa eri tarkoitusta. Nores:

  • “Meidän on torjuttava ilmastonmuutosta ja turvattava luonnon monimuotoisuutta.
  • Neitseellisiä materiaaleja kannattaa korvata kierrätysmateriaaleilla, jotka ovat kotimaisia ja valmiiksi Suomessa.
  • Kierrätyssektorille tulee lisää investointeja ja työpaikkoja, jos markkinat toimivat oikein.”

“Toimivat markkinat ja reilu kilpailu ovat avainasemassa, kun Suomi tavoittelee uutta kasvua myös kiertotaloudesta. Ilman pelisääntöjen selkeyttämistä ja nykysuunnan muuttamista tavoitetta ei olla saavuttamassa.”

Artikkeli on tuotettu yhteistyössä MustRead -julkaisun kanssa.

Kierrätysteollisuus ry