Jätehuollon päästövähennykset toteutuvat kahta kautta: suoraan jätehuollon päästöjen, esimerkiksi kaatopaikkojen metaanipäästöjen vähenemisen kautta, sekä välillisesti kierrätyksen tuottamien päästövähennysten avulla. Kiertotalouden ilmastovaikutukset näkyvätkin usein muilla sektoreilla, kun neitseellisten raaka-aineiden ja fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee materiaalikierrätyksen ja energiahyödyntämisen myötä.
Selvityksen mukaan jo EU:n nykyisten kierrätys- ja kaatopaikkatavoitteiden saavuttaminen vähentäisi päästöjä EU:n alueella noin 150 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, eli noin kolme kertaa Suomen vuoden 2020 hiilidioksidipäästöjen verran. Laskelmassa on huomioitu päästöt, jotka vältetään muilla sektoreilla, esimerkiksi neitseellisten raaka-aineiden käytön vähenemisen myötä. Kunnianhimoisemmassa skenaariossa päästövähennykset lähes tuplaantuvat.
Tutkimuksen mukaan suurimmat päästösäästöt saadaan metallin ja alumiinin kierrättämisellä. Myös orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittaminen vähentäisi paljon päästöjä EU:n alueella. Suomessa orgaanisen jätteen sijoittaminen kaatopaikalle on kielletty jo vuodesta 2016 lähtien.
Tutkimus korostaa, että päästöjen vähentämiseksi on tärkeää edistää kiertotaloutta ja siirtyä jätehierarkiassa ylöspäin – siis jätteen loppusijoituksen ja energiakäytön sijaan keskittyä kierrättämiseen, uudelleenkäyttöön ja jätteen välttämiseen.
Tutkimuksen julkaisivat European Waste Management Association (FEAD), Confederation of European Waste-to-Energy Plants (CEWEP), RDF Industry Group ja Dutch Waste Management Association (DWMA), ja sen toteuttivat Prognos ja CE Delft.
Kuva: Anne Nygård, Unsplash