Päästökauppa otettaisiin käyttöön asteittain vuosina 2031–2034. Vaarallisen jätteen poltto jäisi järjestelmän ulkopuolelle. Jätteenpolton sisällyttämisestä päästökauppaan on keskusteltu EU:ssa jo pitkään. Komissio perustelee ratkaisua myös kiertotaloudella: hiilen hinnoittelun on tarkoitus vahvistaa jätteiden synnyn ehkäisyä, lajittelua, materiaalien talteenottoa ja kierrätystä sekä parantaa kierrätysmateriaalien kilpailukykyä neitseellisiin raaka-aineisiin nähden.

”On vaikea rakentaa toimivia kierrätysraaka-aineiden markkinoita, jos kierrätyskelpoinen materiaali on halvempaa polttaa kuin palauttaa takaisin materiaalikiertoon. Jätteenpolton päästöjen hinnoittelu on yksi keino korjata tätä kilpailuasetelmaa”, sanoo Kierrätysteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mia Nores.

Vaarallisen jätteen jättäminen ulkopuolelle on perusteltua

Komission ehdotuksessa vaarallisen jätteen poltto jää päästökaupan ulkopuolelle. Rajaus on perusteltu. Vaarallisen jätteen polton tehtävä on usein toinen kuin tavanomaisen jätteen energiakäytön. Sillä käsitellään materiaaleja, joita ei niiden sisältämien haitallisten aineiden vuoksi voida turvallisesti kierrättää tai muuten hyödyntää ja jotka on poistettava kierrosta hallitusti. Hiilen hinnalla ei siten saavutettaisi samalla tavalla muutosta materiaalien ohjautumisessa kuin muun jätteen kohdalla.

Kiertotalouden vahvistaminen vaatii lisää ohjauskeinoja

Jätteenpolton päästökauppa on silti vain yksi osa ratkaisua. Pelkkä polttamisen kallistuminen ei automaattisesti tarkoita, että materiaalit päätyvät kierrätykseen. Eurooppaan tarvitaan samalla vahvemmat markkinat kierrätysraaka-aineille: kysyntää lisääviä kierrätyssisältötavoitteita, kierrätysmateriaaleja suosivia julkisia hankintoja, EU:n laajuisia End-of-Waste-kriteerejä sekä investointeja yksityiseen lajittelu- ja kierrätyskapasiteettiin.

Myös mahdolliset vaikutukset jätevirtoihin on huomioitava. Komissio esittää kaatopaikkojen päästöjen seurannan ja raportoinnin vahvistamista ja mahdollisuutta laajentaa päästökauppaa myöhemmin myös kaatopaikkapäästöihin. Tarkoituksena on välttää tilanne,

jossa jätettä siirtyisi päästökaupan vuoksi poltosta ympäristön kannalta vielä heikompaan käsittelyyn. Komission ehdotus sisältää tätä varten laajempaa seurantaa vaarattoman jätteen kaatopaikoille.

Aikataulussa olisi vielä kirittävää

Esityksen mukaan jätteenpoltto sisällytettäisiin päästökauppaan vuonna 2031 ja velvoite kiristyisi asteittain vuoteen 2034 mennessä. Komissio perustelee vaiheittaista käyttöönottoa muun muassa mittaus- ja raportointijärjestelmien valmistelulla sekä sillä, että toimijoille jää aikaa varautua muutokseen.

”Alkujaan tavoitteena oli, että jätteenpoltto tulisi päästökauppaan koko EU:n laajuisesti jo vuodesta 2028. On harmillista, että aikataulua on valmistelun aikana venytetty. Toivottavasti tässä saataisiin vielä tehtyä ryhtiliike. Se olisi tärkeää yhtä lailla eurooppalaisen teollisuuden uudistumisen kuin ympäristöhaasteiden näkökulmasta”, painottaa Nores.

Materiaalien kierrättämisen pitää olla ensisijainen vaihtoehto aina, kun se on teknisesti ja ympäristön kannalta järkevää. Päästökauppa voi auttaa tekemään myös taloudellisista kannustimista tämän tavoitteen mukaisia.

Lisätietoja: Mia Nores, etunimi.sukunimi@kierratysteollisuus.fi