Kierrätysteollisuus on antanut lausuntonsa Kiertotalouden strategisen ohjelman väliarvioinnista. Kierrätysteollisuuden mukaan kiertotalouden edistämisen painopiste tulee siirtää strategioista käytännön toimiin, jotka vahvistavat markkinoita kierrätysmateriaaleille. Keskeisiä keinoja ovat kierrätysmateriaalien käyttöä tukevat verokannustimet, käyttöosuus- ja jakeluvelvoitteet sekä kunnianhimoiset kiertotalouskriteerit julkisissa hankinnoissa.

Samalla ”ei enää jätettä” -kriteerejä on laajennettava uusiin materiaalivirtoihin, lupamenettelyjä sujuvoitettava ja toimintaympäristön ennakoitavuutta vahvistettava. Kierrätysteollisuuden investoinnit tulee myös tunnistaa osaksi puhtaan siirtymän strategisia investointeja.

Kiertotalouden Green Deal on hyödyllinen yhteistyön ja sitoutumisen väline, mutta vapaaehtoisuus ei yksin riitä synnyttämään kiertotalousmarkkinoita. Green Dealista on rakennettava vahvempi julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöalusta, jossa sitoumukset kohdistuvat konkreettisesti kierrätysmateriaalien käyttöön, kysyntään ja hankintoihin. Tavoitteiden on oltava mitattavia, osallistujajoukon nykyistä laajempi ja tuloksia on hyödynnettävä uusien ohjauskeinojen valmistelussa.

Rahoitusta tarvitaan kaupallistamiseen ja teolliseen mittakaavaan

Kiertotalouden rahoituksen keskeinen haaste on tutkimus- ja kehitysvaiheen sekä teollisen mittakaavan investointien välinen kuilu. Suurimmat pullonkaulat liittyvät ratkaisujen kaupallistamiseen, ensimmäisten teollisen mittakaavan laitosten toteuttamiseen, riittämättömään kierrätysraaka-aineiden kysyntään ja luvituksen hitauteen.

Kierrätysteollisuus esittää riskinjakomallien, takausten ja muiden rahoitusinstrumenttien vahvistamista sekä investointitukien kohdentamista materiaalikierron infrastruktuuriin. TKI-rahoituksen rinnalle tarvitaan rahoitusta, joka auttaa ratkaisuja etenemään pilotoinnista teolliseen mittakaavaan. Myös EU:n tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä kierrätys-, materiaalitehokkuus- ja uusiomateriaalihankkeet tulee nostaa Suomen kansallisiksi painopisteiksi.

Julkiset hankinnat kiertotalousmarkkinoiden vauhdittajaksi

Julkiset hankinnat ovat keskeinen väline kierrätysraaka-aineiden kysynnän luomisessa. Erityisesti rakennus- ja infrahankkeisiin tarvitaan yhtenäiset kiertotalouskriteerit ja tavoitteet uusiomateriaalien käytölle. Painopiste on siirrettävä yksittäisistä kokeiluista pysyviin toimintamalleihin, jotta kierrätysmateriaalien käytöstä tulee julkisessa rakentamisessa normaali käytäntö.

Kierrätysteollisuus kannattaa myös elinkaarikustannusten järjestelmällistä huomioimista, uusiomateriaalien käytön seurantaa ja raportointia sekä valtioneuvoston periaatepäätöstä uusiomateriaalien käytöstä valtion rakennus- ja infrahankkeissa.

Pitkäjänteinen politiikka vahvistaa investointiympäristöä

Kiertotalous on kytkettävä nykyistä tiiviimmin teollisuus-, energia-, ilmasto-, innovaatio-, hankinta- ja kasvupolitiikkaan. Keskeisistä ohjauskeinoista, kuten jäteverotuksen kehittämisestä, tarvitaan parlamentaarisesti valmisteltuja pitkän aikavälin tiekarttoja. Ne vahvistaisivat sitoutumista yli hallituskausien ja parantaisivat toimintaympäristön ennakoitavuutta.

Suomen asema kiertotalousinvestointien kohdemaana perustuu ennakoitavaan sääntelyyn, sujuviin lupaprosesseihin ja markkinoita luoviin ohjauskeinoihin. Kasvun edellytyksenä on lisäksi osaavan työvoiman saatavuus. Koulutus-, tutkimus- ja osaamispolitiikan tulee tukea uusia liiketoimintamalleja, materiaaliosaamista ja teollisen mittakaavan kierrätystoimintaa. Kierrätysteollisuus ja muut elinkeinoelämän toimijat on otettava tiiviimmin mukaan ohjelman valmisteluun, toimeenpanoon ja seurantaan.

Lue Kierrätysteollisuuden lausunto

Lisätietoja

Tarja Anttonen
Johtava asiantuntija
+358 40 652 6554
tarja.anttonen@kierratysteollisuus.fi