Kierrätysteollisuus kiittää eduskunnan ympäristö- ja talousvaliokuntia mahdollisuudesta antaa lausunnot jätelain muuttamista koskevasta hallituksen esitystä (HE 257/2026).
Kierrätysteollisuus nosti omissa valiokuntakuulemisissaan esiin erityisesti kiertotalousmarkkinoiden toimivuuden, tasapuolisen ja reilun kilpailun sekä yksityisten investointien edellytykset. Kierrätysteollisuus odotti, että hallituskaudella olisi otettu selkeä askel jätelainsäädännöstä kohti varsinaista kiertotalouslakia ja markkinoiden tasapuolisia kilpailuedellytyksiä olisi edistetty hallitusohjelman mukaisesti. Nyt esitetyt muutokset ovat monilta osin tarpeellisia ja oikeansuuntaisia, mutta kokonaisuus jää tavoitetta selvästi rajallisemmaksi.
Kierrätysteollisuus katsoo, että seuraavassa vaiheessa lainsäädäntömuutosten painopiste on siirrettävä yksittäisistä jätelain korjauksista kiertotalouden aitoon edistämiseen.
Suomi tarvitsee vaikuttavampia kiertotaloustoimia
Suomen yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli vuonna 2024 noin 48 prosenttia, kun EU:n sitova tavoite vuodelle 2035 on 65 prosenttia. Hallituksen esityksen sisältämien toimien arvioidaan parhaimmillaankin nostavan kierrätysastetta noin kahdeksan prosenttiyksikköä vuoden 2023 tasosta. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan siis myös muita vaikuttavia toimia.
Kierrätyskelpoinen materiaali pitää ohjata kierrätykseen
Kierrätysteollisuus kannattaa ehdotettua kieltoa kerätä kierrätyskelpoista tai uudelleenkäytön valmisteluun soveltuvaa jätettä energiajätteenä. Pykälän perusteluihin lisätty mahdollisuus kerätä vähäisiä jätemääriä edelleen energia- tai sekajätteenä tulisi kuitenkin poistaa. Poikkeus on ristiriidassa kaikkia jätteen haltijoita koskevien lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteiden kanssa, minkä lisäksi sen valvominen olisi vaikeaa.
TSV-palvelu rajattava todellisiin markkinapuutteisiin
Kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun eli TSV-palvelun tulee kohdistua vain tilanteisiin, joissa markkinaehtoista palvelua ei aidosti ole saatavilla. TSV-järjestelmää on vuosien ajan jouduttu kehittämään ja täsmentämään sen varmistamiseksi, että sitä käytetään vain siihen tarkoitukseen, johon se on alun perin tarkoitettu: todellisiin markkinapuutetilanteisiin. TSV-järjestelmän ongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään, eikä kyse ole vain yksittäisistä jätelain soveltamisongelmista. Jos markkinaehtoista palvelutarjontaa on kattavasti saatavilla, on perusteltua arvioida, onko nykyisenkaltainen järjestelmä tarpeen vai voitaisiinko poikkeustilanteet turvata nykyistä yksinkertaisemmalla ja tarkemmin rajatulla tavalla.
Kierrätysteollisuus kannattaa TSV-toiminnan läpinäkyvyyttä, eriytettyä kirjanpitoa, raportointia, markkinaehtoisempaa hinnoittelua ja säännöllistä valvontaa vahvistavia muutoksia. Sen sijaan Kierrätysteollisuus ei kannata Materiaalitorin ulkopuolella myytävän TSV-palvelun rajan nostamista 2 000 eurosta 2 400 euroon. Uudistuksen toimeenpanon jälkeen tulisi arvioida perusteellisesti myös koko TSV-järjestelmän tarpeellisuutta nykyisillä jätehuoltomarkkinoilla.
Jätealaa ei pidä jättää kilpailua avaavien uudistusten ulkopuolelle
Kierrätysteollisuus ei näe perusteita sille, että jäteala rajattaisiin sidosyksiköitä koskevan 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimuksen ulkopuolelle. Vähimmäisomistus tukisi markkinoiden avaamista, kilpailuneutraliteettia ja kuntien palveluhankintojen kilpailuttamista. Se ei poistaisi kuntien vastuuta jätehuollon järjestämisestä, mutta kannustaisi arvioimaan, mitkä palvelut kuntien on tarkoituksenmukaista tuottaa omistamiensa yhtiöiden kautta ja mitkä voidaan hankkia kilpailluilta markkinoilta.
Myös jätealan sidosyksiköiden ulosmyyntiraja tulisi yhtenäistää muiden toimialojen kanssa. Voimassa oleva jätelaki sallii kuntien jäteyhtiöille 10 prosentin ulosmyynnin ilman 500 000 euron euromääräistä kattoa, kun hankintalain yleinen raja on viisi prosenttia ja 500 000 euroa. Kierrätysteollisuuden mukaan jätealan säilyttämiselle muusta sidosyksikkösääntelystä poikkeavana toimialana ei ole esitetty riittäviä perusteita.
Lausunnoissa valiokunnille:
- Jätelain yksittäisistä korjauksista on siirryttävä kiertotalousmarkkinoiden aitoon kehittämiseen
- Kierrätysmateriaaleille on luotava kysyntää ja yrityksille kannusteita investoida Suomeen
- TSV-palvelu on rajattava todellisiin ja todennettuihin markkinapuutetilanteisiin
- Uudistuksen toimeenpanon jälkeen tulisi arvioida perusteellisesti myös koko TSV-järjestelmän tarpeellisuutta nykyisillä jätehuoltomarkkinoilla
- Jätealaa ei tule jättää 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimuksen ulkopuolelle
- Sidosyksiköiden ulosmyyntisääntöjen tulee olla jätealalla samat kuin muilla toimialoilla
- Uusien velvoitteiden lisäksi tarvitaan johdonmukaista ja tehokasta valvontaa