Tiedote 16.11.2017

Esitysluonnoksen mukaan jätehuollon toimialalla poikettaisiin pysyvästi hankintalain sidosyksikkösäännösten perustelluista ja jätealallakin välttämättömistä rajoituksista, joiden mukaan kuntayhtiö voi kilpailla yritysten kanssa markkinoilla liikevaihdostaan enintään viiden prosentin tai 500 000 euron edestä.

Uuden esityksen mukaan jätehuollossa kuntayhtiöt saisivat kaikista muista toimialoista poikkeavasti kilpailla yritysten kanssa kaksinkertaisella eli 10 %:n osuudella peräti vuoteen 2030 saakka. Vielä silloinkaan jätealan sidosyksiköiden ei tarvitsisi noudattaa hankintalain euromääräistä rajaa.

Kilpailuongelmien annettaisiin rehottaa jopa 12 vuoden ajan, mikä on täysin vastoin hallitusohjelman lukuisia kirjauksia kilpailullisuuden lisäämisestä kotimarkkinoilla. Ehdotuksessa on kaiken lisäksi lykätty myöhemmin toteutettavaksi toiminnan läpinäkyvyyttä lisäävät uudistukset.

Kilpailun ja yritystoiminnan kehittyminen jää toteutumatta

Jätelakimuutoksella on tavoiteltu kilpailun ja yritystoiminnan kehittymistä varmistaen samalla toimiva yhdyskuntajätteen jätehuolto, jätehuollon etusijajärjestyksen toteutuminen sekä kiristyvien kierrätystavoitteiden saavuttaminen. Jätehuoltoa on kuitenkin esityksessä käsitelty enemmän välttämättömyyspalvelun näkökulmasta kuin mahdollisuutena kehittää uutta liiketoimintaa ja luoda uutta kasvua kuntiin yritysten hyvinvoinnin kautta.

– Nyt annetulla esityksellä kilpailun ja yritystoiminnan kehittyminen eivät toteudu, alan investoinnit pysyvät jäissä ja kiertotalouden edellyttämät välttämättömät uudistukset jäävät tekemättä, toteaa vt. toimitusjohtaja Riikka Kinnunen YTP:stä. Kiertotalous edellyttää investointeja uudenlaisiin jätteiden keräys-, kuljetus-, varastointi-, käsittely- ja jalostusratkaisuihin. Investointitarpeet ovat merkittävät. Annetussa esityksessä jäte nähdään kuitenkin uhkana, ei mahdollisuutena.

Hankintalaissa on perusteltu laajasti, miksi on välttämätöntä rajoittaa sidosyksikköasemassa toimivien kuntayhtiöiden myyntiä muille kuin omistajilleen. Raja on katsottu tarpeelliseksi kaikilla toimialoilla, muun ohella sosiaali- ja terveyspalveluissa, joissa edes laajan ja monitahoisen rakenneuudistuksen ei katsottu antavan aihetta ulottaa siirtymäaikaa pidemmälle kuin vuoden 2021 loppuun.

– Ei ole esitetty mitään perusteita, miksi jätehuollon toimijat tarvitsisivat jopa toistakymmentä vuotta enemmän aikaa sopeutua uusiin ulosmyyntirajoihin kuin muut toimialat. Jos jätehuollossa ylipäätään tarvitaan poikkeavaa siirtymäaikaa, niin viiden prosentin sidosyksikkörajaa tulee noudattaa viimeistään silloin kuin sote-palveluissakin, eli vuoden 2022 alusta lukien, asiantuntija Jukka Lehtonen EK:sta edellyttää.

Muista toimialoista täysin poikkeava ratkaisu edellyttäisi EK:n ja YTP:n näkemyksen mukaan vastapainokseen poikkeuksellisen vahvoja turvatakeita tasapuolisen kilpailun varmistamiseksi. Sellaisia ei kuitenkaan ole esityksessä mukana.

Vt. toimitusjohtaja Riikka Kinnunen, Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP, gsm. 043 850 0930, riikka.kinnunen(a)ytpliitto.fi

Asiantuntija Jukka Lehtonen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, gsm. 050 432 7851, jukka.lehtonen(a)ek.fi