Ajankohtaista​

AJANKOHTAISTA |

Hankinta­laki­­muutoksen valmistelu etenee pää­töksiin: Jäte­alalle ei tarvita erityis­ratkaisuja

Kuvalähde: iStock
Kuvalähde: iStock

Hankintalain muutokset etenevät pian lausuntokierrokselle. Muutosta vastustavat tahot ovat nostaneet jätehuollon esiin ja keskittyvät uhkakuviin mahdollisuuksien sijaan. Kierrätysteollisuuden mukaan hankintalain muutokset ovat mahdollisuus kehittää paikallisia markkinoita.

Hankintalain muutokset ovat viimein etenemässä, kun työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän työ päättyi 26.11. Työryhmän tehtävänä oli valmistella ehdotukset hankintalainsäädännön uudistamiseksi.

Tämän­hetkisen tiedon mukaan hankin­ta­lain muutoksista järjestetään lausunto­kierros alku­vuodesta 2025. Hallitus­ohjelmassa tavoitteeksi on kirjattu kuntien sidos­yksiköiden 10 %:n vähimmäis­omistus­rajasta säätäminen.

Lakimuutoksen tavoitteena on varmistaa, että julkisen sektorin hankinnat pysyvät reiluina ja kilpailu­kykyisinä.

Jätehuolto ei erityis­sääntelyä tarvitse

Julkisuudessa on käyty kovaa käden­vääntöä hankinta­lain muutoksista. Kuntaliitto ja kuntien sidosyksikkö­yhtiöiden edunvalvoja Kustos ry ovat ottaneet voimakkaasti kantaa lakimuutosta vastaan.

– Jätetoimiala on nostettu näissä ulostuloissa tikun nokkaan. Tämä on tarkoitus­hakuista, koskettaahan jätehuolto kaikkia kansalaisia, Kierrätys­teollisuuden toimitusjohtaja Mia Nores huomauttaa.

– On harmillista, että Kuntaliitto ja Kustos näkevät uudistuksen enemmän uhkana pienille kunnille sen sijaan, että nähtäisiin mahdollisuudet edistää ja kehittää kunnan jätehuolto­palveluita.

Mahdollisuus edistää paikallisia markkinoita

Hankinta­lain lisäksi valmistelussa on muutoksia jätelakiin. Muutosten yhtenä tavoitteena on julkisen ja yksityisen toiminnan kilpailun tasapuoli­suuden parantaminen. Jätetoimialan kilpailu­­neutraliteetti­­ongelmia on tarkasteltu useiden hallitusten aikana.

– Lakimuutosten ydin­tavoitteena on vähentää kilpailua rajoittavia rakenteita ja siirtää palveluiden tuotantoa enemmän markkinaehtoiseksi. Tämä mahdollistaa yritys­toiminnan kunnissa ja avaa ovia myös uusille toimijoille, Nores kertoo.

Jätealalla on tällä hetkellä poikkeuksellisen korkea kymmenen prosentin ulosmyynti­raja sidos­yksiköille eikä lainkaan euro­määräistä ylärajaa, joka rajoittaisi myyntiä markkinoille.

– Emme ole tunnistaneet yhtään varteen otettavaa perustetta sille, miksi kuntien yhtiöille pitäisi sallia näin laajat mahdollisuudet toimia markkinoilla. Kuntien omistamia yhtiöitä on syntynyt kuin sieniä sateella ja ne ovat erkaantuneet kauas eduskunnan niille aikanaan jätelaissa säätämästä tehtävästä, Nores kuvaa.

– Alalle tarvitaan kipeästi sääntelyä, joka tervehdyttää markkinoita ja turvaa etenkin paikallisille yrityksille yrittämisen mahdollisuudet.