Yrittäjä Jarno Helistölä seuraa odottavalla mielellä hallituksen lakimuutosten etenemistä Laitilan toimipisteellään.

Helistölä on nähnyt uransa aikana useita jätelain muutoksia. Aina muutokset eivät ole olleet yrittäjyyteen kannustavia.

– Me emme ole yrityksenä kärsineet ihan sillä tavalla kuin muut jätelain aiemmista muutoksista, koska toiminta-alueemme kunnista suurin osa järjestää jätehuollon itsenäisesti. Ylikunnallisten yhtiöiden puristuksessa pk-yritysten asema on vaikeampi ja moni on menettänyt työnsä.

Jarno Helistölä luotsaa yhdessä sisarensa Riina Helistölän kanssa perheyritystä Jätehuolto M. Helistölä Oy:tä Vakka-Suomessa. Yrityksen perustajasta kertoo yrityksen nimessäkin näkyvä M-kirjain.

– Markku on edelleen ensimmäisenä ja viimeisenä toimistolla, Helistölä kertoo isänsä aktiivisesta osallistumisesta yrityksen päivittäiseen toimintaan.

Siitä, kun Markku Helistölä sai 1980-luvun alussa idean alkaa kuljettamaan roskia, on jätehuollossa otettu aimo harppaus eteenpäin. Paperia ja pakkauksia on erilliskerätty jo 1990-luvulla, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana kiinteistöiltä kerättyjen jätelajien määrä on kasvanut jo seitsemään.

Yritys kerää jätteitä kuuden kunnan alueella. Kierrätysmateriaalit suuntaavat uudelle kierrokselle yrityksen kierrätyslaitokselta Laitilasta.

Kaksi sukupolvea päivittäisessä toiminnassa

Yrittäjyys on tullut Jarno Helistölälle verenperintönä.

– Olen ollut jäteauton kyydissä vaahtosammuttimen kokoisesta, ja ajan itsekin edelleen, jos tarve vaatii, Helistölä kertoo.

Jarno ajaa keräysreittejä etenkin kesäisin. Myös Riinalla on ammattipätevyys ja kortit, ja kyky hypätä esimerkiksi loka-auton rattiin tarvittaessa. Isä-Markkukin saattaa siirtää autoja paikasta toiseen ja paikata poissaolevaa kuljettajaa. Kahden sukupolven arjessa myös äiti-Seija työskentelee toimistolla osa-aikaisesti esimerkiksi laskutuksen parissa.

Nuorena työ kiinnosti Jarno Helistölää opiskelua enemmän, mutta hän saattoi lukion loppuun iltaopintoina ja suoritti korkeakoulututkinnon logistiikasta. Siitä työn imu vei mennessään ja lopulta toimitusjohtajaksi siirtyminen oli seuraava luonteva askel.

– Olen ollut koko ajan myös aktiivinen yhteiskunnallisissa asioissa. Valtakunnallisten yrittäjä- ja yritysyhdistysten lisäksi toimin pitkään paikallisen yrittäjäyhdistyksen puheenjohtajana, Helistölä kertoo.

Lakimuutokset synnyttävät toiveikkuutta

Jäte- ja materiaalihuollossa eletään nopean kehityksen aikaa. Jarno Helistölä on kokenut käytännössä, miten lainsäädäntö on muuttanut toimintakenttää.

– Myönteistä on lajittelun lisääntyminen, kielteistä se, että yksityistä yritystoimintaa on ajettu yhä ahtaammalle.

Ylikunnallisten kuntayhtiöiden toiminta on laajentunut viimeisten vuosikymmenten aikana ja ylittänyt niille alun perin tarkoitetun roolin. Helistölän mukaan kuntayhtiöiden toiminta on mennyt jätelaissa olevan toissijaisen vastuun osalta ihan mahdottomaksi:

– Ihmettelen miten voidaan markkinoida TSV-palvelua, joka on laissa tarkoitettu ihan viimesijaiseksi perälaudaksi, siis tilanteeseen, ettei palvelua ole yksityiseltä sektorilta saatavissa. Myös kuntayhtiöiden tytäryhtiöiden määrä kasvaa ja ne häärivät markkinoilla epäreilusta asetelmasta käsin.

Valonpilkahduksiakin on näkyvissä. Hallitus on antamassa tämän vuoden aikana esityksen hankintalain muutoksesta, ja jätelakiakin halutaan korjata juuri TSV-pykälän osalta.

– Aiemmissa lakimuutoksissa yritykset ovat yleensä kärsineet. Nyt on pientä toiveikkuutta ilmassa, että hankintalain muutoksilla laitettaisiin rajat kuntien sidosyksiköiden toiminnalle myös jätealalla ja jätelain muutoksilla varmistettaisiin, etteivät kuntayhtiöt tule yksityisten yritysten apajille.

Perheyrityksen tulevaisuutta Helistölä pohtii pyydettäessä vaatimattomaan tyyliin:

– Uskon, että säilytämme jonkinlaisen aseman, emmekä putoa kelkasta.

Vaikka yrityksen liikevaihto on kehittynyt varsin suotuisasti viime vuosina, ja se työllistää yli 35 henkilöä, puheessa on varovaisuutta, koska alan yritysten tulevaisuuden näkymiä heikentävät pätkäurakat, joiden voittaminen on hengissä pysymisen ehto.

Helistölä näkee oman yrityksen aseman kuitenkin valoisampana kuin monen muun:

– Meillä oli edellisen hallituksen lakimuutosten jälkeen onni matkassa, kun voitimme pakkausjätteen kilpailutuksen Uudessakaupungissa. Näemme myös mahdollisuuksia B2B-puolella, koska tällä alueella on teollisuuttakin. Kaikkialla näin ei ole.