Ajankohtaista​

AJANKOHTAISTA |

Kasvatetaan uusiomateriaalien kysyntää uusilla ohjauskeinoilla

4

Pelkät kierrätystavoitteet eivät ole riittäviä luomaan kysyntää uusiomateriaaleille. Niin kauan kuin jätteen hävittäminen ja neitseellisen materiaalin käyttäminen on halvempaa ja helpompaa, jäävät uusiomateriaalit kakkoseksi, kirjoittaa Kierrätysteollisuuden kiertotalouskoordinaattori Laura Turpeinen.

Kierrätyksellä on suora vaikutus luontokadon ja ilmastonmuutoksen estämiseen. Mitä pidempään materiaalit pysyvät kierrossa, sitä varmemmin säilytämme luonnon monimuotoisuuden ja turvaamme kriittisten raaka-aineiden saannin. 

Samalla luodaan myönteisiä ilmastovaikutuksia, sillä neitseellisten luonnonvarojen hyödyntäminen on hiili-intensiivisempää kuin kierrätettyjen raaka-aineiden.  

Materiaalien kierrätysaste on Suomessa kuitenkin liian matala, jotta myönteisiä vaikutuksia syntyisi. Tilastokeskuksen mukaan nykyisin alle viisi prosenttia Suomen käyttämistä materiaaleista on kierrätettyjä tai uudelleen käytössä. Tämä tarkoittaa, että valtaosa kuluttajamateriaaleista päätyy jätteeksi ennemmin tai myöhemmin – eli menee käytännössä hukkaan.  

Samaan aikaan suomalaisten yhdyskuntajätteen määrä on kasvussa, mutta sen kierrätysaste ei nouse samaa vauhtia. Vuonna 2021 kierrätysaste laski edellisestä vuodesta ja takamatkaa EU:n tavoitteeseen on 18 prosenttiyksikköä.

Jotta kierrätys saadaan kasvuun ja uusiomateriaalien käytöstä tulee valtavirtaa, tarvitaan uusia ohjauskeinoja.  

Haasteena on se, että pelkät kierrätystavoitteet eivät itsessään synnytä kysyntää uusiomateriaaleille. Niin kauan kuin jätteen hävittäminen ja neitseellisen materiaalin käyttäminen on halvempaa ja helpompaa, jäävät uusiomateriaalit kakkoseksi.  

Joitain esimerkkejä kierrätysmateriaalien käytöstä näkyy jo pääkaupunkiseudun katukuvassa, kuten taidemuseo Amos Rexin vaahtolasimurska-kupoleissa. Kiertotalousesimerkit ovat kuitenkin edelleen poikkeus eivätkä sääntö.  

Taloudellinen ohjaus on yksi toimivimmista kannusteista, jolla varmistetaan, ettei materiaaleja hävitetä heti ensimmäisen käyttökerran jälkeen. Verotusta tulisi edistää niin, että jätevero koskee useita kaatopaikattavia jätelajeja. Tuleva hallitus voisi jopa laatia aikataulun toteutettavista veromuutoksista ja verojen porrastuksista heti hallituskauden alussa. Verotuksen kehittäminen olisi yksi konkreettinen tapa viedä kansallista kiertotalousohjelmaa käytäntöön. 

Me Kierrätysteollisuudessa näemme myös, että jätteeksi luokittelu estää uusiomateriaalien markkinakilpailun neitseellisten materiaalien kanssa. Kilpailu-asetelma olisi tasapuolisempi, jos uusiomateriaali olisi laillisesti tuote eikä enää jätettä. Nyt Ei enää jätettä -status annetaan työläässä ja pitkäkestoisessa ympäristölupamenettelyssä, mikä vain vahvistaa kierrätysmateriaalien käyttöön kohdistuvia rajoittavia asenteita.  

Vaikka näemme jo murroksen lineaaritalouden ajattelutavassa, tarvitaan vielä selkeät käytännön toimenpiteet, joilla kiertotaloudesta tehdään ykkösprioriteetti ja arkipäivää.  

Lisätietoja: Kiertotalouskoordinaattori Laura Turpeinen, 045 316 2364, laura.turpeinen@kierratysteollisuus.fi