Ajankohtaista​

AJANKOHTAISTA |

Kasvu vaatii toimivaa kilpailua

3

Jätelaki aiheuttaa ristiriitoja ja tehottomuutta. Julkisia varoja hukataan, jos ei kilpailuteta tai jos kilpailutetaan huonosti. Kilpailun pitää olla lisäksi reilua. Seuraavalta hallitukselta odotetaan lakimuutoksia, kirjoittaa Kierrätysteollisuuden johtava asiantuntija Katja Moliis.

Nykyinen jätelaki on ollut voimassa yli kymmenen vuotta ja siihen on tehty yli kaksikymmentä lakimuutosta. Lakia on täsmennetty asetuksilla ja ohjeistuksilla. Ei tarvitse olla kirkkaan kristallipallon omistaja povatakseen, että laki avautuu seuraavallakin hallituskaudella, moneen kertaan. Paineita tulee sekä EU:sta että kotimaasta.

Muutoksia kaivataan yhdyskuntajätehuoltoon. Volyymiltään teollisiin jätevirtoihin nähden pieni mutta kuluttajarajapinnan ja kierrätysvelvoitteiden takia keskeinen jätevirta synnyttää vuodesta toiseen harmaita hiuksia. Eikä siis vain edunvalvojalle tai virkahenkilöille, vaan nimenomaan niille, jotka tuottavat jätettä tai varmistavat, että jätehuolto toimii ja jätteet kiertävät tavoitteiden mukaisesti.

Ongelmat juontuvat siitä, ettei jätelaki ole riittävän tarkka. Jätelaista pitäisi korjata ensi alkuun sen epäselvyydet ja tulkinnanvaraisuudet.

Kierrätysteollisuudella on vaaleihin selkeä viesti: Laissa tulee selvästi määrittää kunkin toimijan tontti, siis vastuut ja velvoitteet. Laki pitää korjata kunnolla, ei tehdä lisää puolitiehen vietyjä ratkaisuja tai jättää siihen tulkinnanvaraisuuksia, joita sitten selvennetään ohjeilla.

Aivan keskeinen edistysaskel olisi, jos kuntien vastuu jätehuollossa rajattaisiin kotitalouksissa syntyvään jätteeseen. Yritysten ja yhteisöjen pitäisi kaikissa tapauksissa voida kilpailuttaa tehokkaat jätehuolto- ja kierrätyspalvelut.

Laaja kuntavastuu on muissa Pohjoismaissa johtanut jätteenpolton ylikapasiteettiin ja tehottomiin investointeihin. Sama kehitys näkyy nyt Suomessa. Jätteenpolttoon jo aikaa sitten ennustettu ylikapasiteetti realisoituu parhaillaan jätteenpolton alhaisissa vastaanottohinnoissa. Kun kapasiteetin tarjonta ylittää tarpeen, on selvää, että kalliimmat kierrätysratkaisut häviävät hintakilpailussa.

Tanskassa ongelmaa on taklattu mittavalla uudistuksella: Kuntien toiminta on tiukasti rajattu jätteiden keräykseen. Jätettä ei saa ohjata alueen omaan polttolaitokseen, vaan parhaat käsittelytavat on haettava markkinoilta. Tehottomat investoinnit on niin ikään laitettu kuriin.

Kierrätysteollisuuden helmikuisessa vaalikeskustelussa tunnistettiin, että julkista sektoria tarvitaan, mutta sillä tulee olla selkeä tehtävä, jonka raameissa sen pitää myös pysyä. Olen itse esimerkiksi seurannut huolestuneesti, miten kuntayhtiöt ovat päättäneet ottaa omiin käsiinsä liiketoimintaa, jonka ne ovat aiemmin kilpailuttaneet. Tämä ei ole veroluonteisten jätemaksujen tehokasta käyttöä. Kilpailussa syntyvät innovaatiot ja osaaminen jäävät nekin hyödyntämättä.

Seuraavalla hallituksella on avaimet käsissään.

Kuntien ja niiden omistamien yhtiöiden ei tule kilpailla yksityisen yritystoiminnan kanssa, etenkään kuntalaisten maksamilla jätemaksuilla tuettuna. Tähän on mahdollista puuttua täsmentämällä jätelakia.

Selvää on myös, että kaikkea ei voida korjata jätelailla. Muutoksia tarvitaan kilpailu- ja hankintasääntelyyn, kuntalakiin ja myös kilpailun tasapuolisuuden valvontaan. Kierrätysteollisuus toivoo, että myös kilpailuneutraliteettirikkomuksista sakotettaisiin siinä missä kartelleista, koska kumpikin toiminta aiheuttaa tappion yhteiskunnalle.

Viestimme puolueille on, että kiertotalous ja suomalaisten hyvinvointi edellyttävät menestyviä yrityksiä. Markkinat toimivat tehokkaasti, kun kilpailu on reilua, julkisella sektorilla on selkeä tehtävä ja yritysten annetaan kasvaa ja menestyä. Näin myös materiaalien kierrätys ja sitä myöten kiertotalous saadaan kasvuun.

Lisätietoja: Johtava asiantuntija Katja Moliis, 050 525 5762, katja.moliis@kierratysteollisuus.fi