Ajankohtaista​

AJANKOHTAISTA |

Kierrätys­teollisuudessa panostetaan paloturvallisuu­teen

Kuvalähde: iStock
Kuvalähde: iStock

Suomessa vietetään paloturvallisuusviikkoa 25.11.–1.12. Kierrätysteollisuudessa olemme viettäneet paloturvallisuussyksyä: osallistuimme taas Zombiakku-kampanjaan, jolla opastetaan käytöstä poistettujen akkujen ja paristojen oikeaan lajitteluun. Samaan aikaan jäsenyrityksemme kartoittavat alamme paloriskejä ja etsivät yhdessä keinoja riskien minimoimiseen.

Zombiakku-kampanja opettaa lajittelemaan akut oikein

Zombiakku-kampanja kiinnittää huomiota ongelmaan, jonka ovat tunnistaneet kierrätysalan toimijat kautta Euroopan: väärin lajitellut litiumioniakut aiheuttavat vuosittain räjähdysmäisiä tulipaloja jätehuollon eri vaiheissa.

Litiumioniakkuja on kodeissa, konttoreissa ja työmailla monenlaisissa laitteissa kuten puhelimissa, läppäreissä, sähköhammasharjoissa, porakoneissa ja sähköpyörissä. Käyttöikänsä lopussa nämä tuotteet on lajiteltava oikein ja toimitettava niille varattuun käsittelyyn.

Akut ja paristot eivät kuulu tavanomaiseen jätteeseen, jota keräyksessä, kuljetuksessa ja käsittelyssä puristetaan ja murskataan. Tällaiseen käsittelyyn päätynyt akku tai paristo usein vääntyy, puristuu tai muuten vaurioituu ja voi muuttua ’zombiakuksi’ syttyen palamaan räjähdysmäisesti esimerkiksi jätepuristimessa, pakkaavassa jäteautossa tai käsittelylinjaston murskaimessa.

Paloturvallisuuden kehittämistyössä on tutustuttu muiden maiden kokemuksiin

Väärin lajiteltujen akkujen ja paristojen lisäksi kierrätysteollisuudessa on muitakin paloriskejä, joita aiheuttavat niin käsiteltävät materiaalit kuin niiden käsittely- ja varastointitavatkin. Myös nämä riskit ovat tuttuja alan yrityksille ympäri Eurooppaa, mikä käy ilmi alan tutkimuksista.

Ruotsin jätteenkäsittelylaitoksissa syttyneistä tulipaloista valtaosan katsottiin syttyneen ilman ulkoista syytä eli jätemateriaalin sisäisen, tunnistamattomaksi jääneen reaktion seurauksena. Ruotsissa ja Norjassa paloi useimmin sekalainen, lajittelusta jäljelle jäänyt jäte. Itävallassa on hyvistä pyrkimyksistä huolimatta tulipalojen määrä lisääntynyt, ja niiden syyt ovat jääneet epäselviksi.

Havainnot kuulostavat tutuilta myös suomalaisesta näkökulmasta.

Tutkimuksista herää joitakin ajatuksia: Norjassa vaarallisten jätteiden tulipaloja pidetään suurimpina riskeinä, mutta nämä tulipalot ovat varsin harvinaisia. Riskiin varautumisen huolellisuus näyttää siis vähentävän tulipaloja. Ruotsissa ja Norjassa erityisen paljon tulipaloja esiintyi varastoinnissa ja Itävallassa tämän lisäksi murskauksessa, joten varastoinnin ja murskauksen riskeihin ei liene suhtauduttu riittävän vakavasti.

Britanniassa on viimeisimmän kymmenen vuoden aikana tehty huolellista kierrätysalan paloriskien kartoitusta polttokokeineen, ja kartoituksen pohjalta on tehty nyt jo kolmanteen versioon edennyt opas.

Kierrätysteollisuus jatkaa omaa paloturvallisuustyötään hyödyntäen tutkimus- ja kehitysmateriaaleja eri maista.

Kierrätysteollisuuden paloturvallisuushanketta vetää asiantuntija Ari Virta, ari.virta@kierratysteollisuus.fi, 050 320 8285

Kuvalähde: iStock

Kierrätysteollisuus ry