Tarve vahvemmille ohjauskeinoille

Tähän saakka EU:n keskeisen toimenpiteenä lisätä kierrätysmateriaalien käyttöä, on ollut asettaa eri materiaaleille keräystavoitteita. Viime aikoina on laajemmin alettu ymmärtämään, että pelkkä keräys ei yksin riitä. Komissio onkin tuomassa kysynnän vahvistamisen mukaan keinovalikoimaan. Käyttöosuusvelvoitteet vauhdittavat erityisesti alkuvaiheen markkinaa. Kun on kysyntää, syntyy myös tarjontaa.

Toinen keskeinen ohjauskeino on jätevero. Suomessa saatetaan edelleen päätyä tilanteeseen, jossa käytetyn materiaalin loppusijoitus on kierrätystä edullisempi ratkaisu. Taloudellinen ohjaus toimii näin ollen tällä hetkellä jopa kiertotaloutta vastaan. Tämä on jätehierarkian vastaista ja tulisi siksi korjata.

Osalla kierrätysmateriaaleja, esimerkiksi kierrätysmetalleilla, on jo nyt globaalit markkinat. On ensiarvoisen tärkeää, että toimivaa markkinaa ei tarpeettomasti rajoiteta.

Suomi on kiertotaloudessa perässähiihtäjä – suunnanmuutos on mahdollinen

Kerran käyttöön otettu materiaali tulisi pitää kierrossa niin pitkään kuin mahdollista. Ilmastonmuutoksen hillintä ja luontokadon torjunta yhdessä kestävän talouden kanssa edellyttävät kiertotalotta. EU mittaa kiertotalouden toteutumista kiertotalousindeksillä (CMUR). EU:n tavoitteena on kaksinkertaistaa kiertotalousmateriaalien käyttö seuraavan vuosikymmenen aikana. Tavoitteesta ollaan kuitenkin jäljessä eikä kiertotalous ei ole juurikaan kehittynyt.

Myös Suomen kiertotalousindeksi mataa edelleen, vaikka potentiaalia olisi nousta kärkeen. Tämä on paitsi ympäristökysymys, yhtä lailla myös taloudellinen sekä huoltovarmuusasia. Nyt olisi korkea aika siirtyä julistuksista käytäntöön ja ottaa kiinni menetetty etumatka.

Kemikaalilainsäädäntö päivitettävä kiertotalouteen

EU:n kemikaaliasetus REACH on edelleen rakennettu lineaarisen talouden ehdoilla, mikä ajoittain toimii jopa kierrätyksen esteenä. Kierrätysteollisuus peräänkuuluttaa asetuksen kokonaisvaltaista arviota, jotta se tukisi aidosti materiaalien kierrätystä ja uusiokäyttöä.

Eurooppa tarvitsee kiertotalousinvestointeja

Muistutamme myös, että rahoitusinstrumentit tulee suunnitella niin, että kiertotalouden ratkaisut on sisällytetty mukaan. Tämä olisi linjassa esitetyn 90 % hiilidioksidipäästövähennystavoitteen kanssa vuodelle 2040.

Kiertotalouden investointien esteiden purkaminen on aivan välttämätöntä. Onkin ilahduttavaa nähdä komission työohjelmassa toistettuna von del Leyenin viime kesänä julkaistu tavoite vähentää yritysten hallinnollista taakkaa 25 %:lla. Pk-yritysten osalta tavoite on peräti 35 %. Toimialan odotukset ovat korkealla. Kierrätysteollisuus kerää osaltaan esimerkkejä ja ehdotuksia hallinnollisen taakan keventämiseksi. Yhdessä Orpon hallitusohjelman tavoitteen 300 normin purkamisesta kanssa on mahdollista parantaa yritysten toimintaympäristöä ja investointiesteitä.

Komission työohjelma tarjoaa suuntaviivat kohti vahvempaa kiertotaloutta, mutta tavoitteiden toteutuminen edellyttää kunnianhimoisia päätöksiä ja konkreettisia toimia niin EU-tasolla kuin kansallisesti. Kierrätysteollisuus jatkaa työtään sen varmistamiseksi, että kiertotalouden mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti.

Lisätietoja: Mia Nores, p. 044 330 0928, mia.nores@kierratysteollisuus.fi