Ajankohtaista​

AJANKOHTAISTA |

Kierrätys­teollisuuden viesti budjettiriiheen: Markkinaehtoi­nen kiertotalous vaatii aktiivia toimia

Kuvalähde: Foamit Group
Kuvalähde: Foamit Group

Kiertotalouden politiikkaohjauksen tulee olla pitkäjänteistä. Jakeluvelvoitteen laskun sijaan kuljetuskustannusten nousuun tulisi vaikuttaa muilla keinoin. Jäteveron laajentaminen uusiin jätelajeihin ohjaisi materiaaleja kaatopaikalta käyttöön. Kiertotalous toteutuu parhaiten markkinaehtoisesti. Myös kiertotalouden investoinnit edellyttävät sujuvaa luvitusta.

Uusiomateriaalien kysyntä kasvuun

Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja etenkin kriittisten raaka-aineiden saannin turvaamiseksi materiaalit tulee pitää kierrossa.

”Nyt on tärkeä pitää katse tarpeeksi kaukana horisontissa samalla, kun huolehditaan tämän päivän haasteista. Suomen pitää olla houkutteleva investointiympäristö kiertotalouden ratkaisuille niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä”, toteaa Mia Nores, Kierrätysteollisuus ry:n toimitusjohtaja.

Kierrätysteollisuus ei siksi kannata jakeluvelvoitteen laskua eikä lisävelvoitetasojen muutoksia. Hallituksen tavoite kuljetuskustannusten nousun hillitsemisestä on tärkeä ja kannatettava, mutta toimenpiteet tulisi valita huomioiden päätöksen kokonaisvaikutus sekä vaikutukset muihin tavoitteisiin.

Kiertotalouden avulla materiaalit pysyvät kierrossa ja primääristen materiaalien tarve vähenee. Se on avainasemassa myös ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Käytetyt materiaalit tulee saada nykyistä paremmin uudelleenkäyttöön. Siksi jäteveroa tulisi laajentaa useampiin kaatopaikattaviin jätelajeihin.

Ympäristöministeriön viime hallituskaudella tekemät selvitykset antavat hyvän pohjan valmisteluun. Maa- ja kiviainekset ovat määrältään merkittävä materiaalivirta ja jäteveron laajentaminen niihin kannustaisi sekä yksityistä että julkista sektoria maa-aineisten suunnitellumpaan käyttöön. Toinen jätelaji, johon jätevero kannattaisi ensivaiheessa laajentaa, ovat vaaralliset jätteet. Näitä on mahdollista käsitellä niin, että niiden sisältämät raaka-aineet (mm. metallit) saadaan talteen.

Lisäksi Suomessa pitäisi laatia pidemmän aikavälin suunnitelma jäteveron kehittymisestä, jotta eri toimijoilla olisi riittävän pitkä näkymä tulevaan.

Kiertotalouden ratkaisut syntyvät kilpailluilla markkinoilla

Kiertotalous ja suomalaisten hyvinvointi edellyttävät menestyviä yrityksiä. Markkinat toimivat tehokkaasti, kun kilpailu on reilua ja julkisella sektorilla on selkeästi rajattu tehtävä. Yrityksillä ja yhteisöillä tulee olla mahdollisuus kilpailuttaa tehokkaat jätehuolto- ja kierrätyspalvelut.

”Kiertotalous toteutuu parhaiten markkinaehtoisesti. Hallitusohjelman kirjaukset jätelain kehittämisestä ovat tärkeitä ja vähentäisivät turhia tulkintaongelmia”, Nores muistuttaa.

Vihreä siirtymä ja hiilineutraali kiertotalous edellyttää sujuvaa luvitusta

Suomeen tarvitaan kiertotalouden investointeja. Hallitusohjelman tavoitteet luvituksen sujuvoittamiseksi ovat tärkeä osa toimintaympäristön kehittämistä.

”Nykytilanne näkyy yrityksille muun muassa pitkinä ja ennakoimattomina käsittelyaikoina. Viranomaisten keskinäiset valitukset toistensa päätöksistä eivät ole tätä päivää”, toteaa Nores.

Vaikka monen kierrätysmateriaalin markkinat ovat jo nyt globaalit, on tärkeä varmistaa, että kiertotalouden ratkaisuja syntyy jatkossakin Suomessa. Parhaimmillaan näistä syntyy vientituotteita ja -ratkaisuja vietäväksi maailmalle.

Kierrätysteollisuus ry edustaa toimialaa, joka tarjoaa käytännön ratkaisuja materiaalien kierrättämiseen ja kiertotalouden vauhdittamiseen. Kierrätysteollisuuden jäsenyritykset ovat hiilineutraalin kiertotalouden edelläkävijöitä erityisesti kierrätyksen, jätehuollon, purkamisen, teknologian sekä koulutuksen ja konsultoinnin toimialoilla.

Yhteyshenkilö:
Mia Nores
Toimitusjohtaja
Kierrätysteollisuus ry
Puh: +358443300928
mia.nores@kierratysteollisuus.fi

Kuvalähde: Foamit Group

Kierrätysteollisuus ry