Keskustan Kymenlaakson piirin kirjoituksessa (Suomenmaa 22.9.) esitettiin väite, että hankintalain muutos johtaisi jätehuollossa valvonnan heikkenemiseen ja jopa luvattomien kaatopaikkojen syntymiseen. Tämä on täysin virheellinen ja perusteeton väittämä.

On syytä muistaa, että kuntien omistamilla in house -yhtiöillä on palveluyhtiön rooli. Ne eivät ole valvontaviranomaisia, vaan tuottavat kunnille ja asukkaille sovittuja palveluita. Varsinainen valvonta kuuluu ympäristöviranomaisille, ELY-keskuksille, aluehallintovirastoille sekä kunnallisille ympäristönsuojeluviranomaisille.

Lisäksi on jätehuoltoviranomainen joka vastaa muun muassa jätehuoltomääräyksistä, jätehuollon järjestämispäätöksistä, kuljetusjärjestelmäpäätöksistä ja jätetaksojen hyväksymisestä. Tämä järjestelmä ei ole riippuvainen siitä, kuka palvelun käytännössä tuottaa.

Väitteet jätteiden väärinkäsittelystä tai luvattomien kaatopaikkojen synnystä ovat kaukaa haettuja. Suomessa jätehuolto on yksi tiukimmin säännellyistä toimialoista. Jokainen toimija – kunnallinen tai yksityinen – toimii tarkasti luvitettujen järjestelmien puitteissa ja usean eri viranomaisen valvonnassa.

On myös hyvä hahmottaa, että vain osa Suomen asukasjätehuollosta tuotetaan kuntayhtiöiden kautta. Noin 34 prosenttia asukasjätehuollosta hoidetaan muulla tavoin kuin jätealan inhouse-yhtiöissä.

Useat kunnat tuottavat jätehuoltopalvelunsa itse kilpailuttamalla palvelut markkinoilla. Merkittävä osa jätehuollosta järjestetään kunnissa omana toimintana tai kuntayhtymissä, ei osakeyhtiöissä.

Markkinaehtoinen jätehuolto ei tarkoita valvonnan puutteita, vaan päinvastoin tehokasta ja innovatiivista toimintaa, jossa kilpailu tuottaa parempia palveluita kuntalaisille ja kierrätysteollisuudelle.

Suomessa toimii jo lukuisia yksityisiä jätealan yrityksiä, joiden tehokkuutta ja kehitystyötä viranomaiset valvovat aivan samalla tavoin kuin kuntien yhtiöitä.

Toimialan yritykset ovat valmiita investoimaan kiertotalouteen useilla sadoilla miljoonilla euroilla, kun markkinat saadaan toimiviksi ja lainsäädäntö kuntoon. Yritykset ottavat itse nämä riskit, kun taas jätealan inhouse-yhtiöiden investointiriskin kantaa loppukädessä kuntalainen.

Hankintalain muutos ei siis vaaranna ympäristönsuojelua tai kiertotalouden tavoitteita. Päinvastoin se voi avata mahdollisuuksia tehokkaammille ratkaisuille, vahvistaa materiaalien hyödyntämistä ja luoda uusia kumppanuuksia alan toimijoiden välille.

Tarja Anttonen
johtava asiantuntija, Kierrätysteollisuus

Lasse Kontiola
toimitusjohtaja, SKAL Ympäristöyritykset