Euroopan ja Suomen kilpailukykyä ei ratkaista pelkästään alhaisilla energia- ja työvoimakustannuksilla eikä tutkimus- ja kehitysinvestoinneilla.

Tulevaisuudessa yhä enemmän kyse on siitä, miten tehokkaasti käytämme materiaaleja. Tämä muutos näkyy selkeästi jo EU politiikassa, jossa Clean Industrial Deal nostaa kiertotalouden yhdeksi keskeistä kilpailukyvyn ajureista. Tavoitteena on vähentää riippuvuutta tuontimateriaaleista sekä lisätä kierrätettyjen materiaalien käyttöä teollisuudessa.

Kiertotalouden pullokaula ei ole teknologia vaan markkina. Monille kierrätysraaka-aineille ei ole vielä syntynyt riittävän vahvoja markkinoita, koska neitseelliset raaka-aineet ovat usein halvempia. Kiertotalousinvestointeihin liittyy myös merkittäviä markkina- ja sääntelytiskejä, jotka hidastavat uusien teknologioiden käyttöönottoa.

Suomessa kiertotaloutta on pitkään tarkasteltu ympäristöpolitiikan näkökulmasta. Tämä on ollut tärkeää, mutta ei riittävää. Suomella on vahva teollinen osaaminen materiaalien käsittelyssä, puhtaissa teknologioissa ja luonnonvarojen kestävissä ratkaisuissa, mikä tarjoaa meille ainutlaatuisia mahdollisuuksia tarjota kestäviä ratkaisuja myös maailmalle.

Suomessa käytetään vuosittain satoja miljoonia tonneja materiaaleja vielä varsin huonolla hyötysuhteella. Nyt läjitykseen ohjautuvissa materiaaleissa on valtava käyttämätön potentiaali kasvattaa materiaalien jalostusarvoa ja luoda pohjaa kestäville työpaikoille ja investoinneille.

Kiertotalouden seuraava kehitysvaihe ei ratkea pistemäisillä kielloilla, sanktioilla tai velvoitteilla. Tarvitaan kokonaisvaltaista teollisuuspolitiikkaa, joka vahvistaa kierrätysraaka-aineiden kysyntää, vähentää investointien riskejä, edistää uusien teknologioiden kaupallistamista, luo tasapuoliset kilpailuolosuhteet markkinoilla sekä varmistaa ennakoivan sääntely-ympäristön.

Kiertotalous nähdään Suomessa edelleen liian usein jätepolitiikan jatkeena.  Todellisuudessa kyse on paljon suuremmasta muutoksesta.

Kyse on siitä, miten rakennamme kilpailukykyä maailmassa, joissa materiaalit, energia ja teknologiat ovat yhä enemmän geopoliittisia voimavaroja. Roskapussien sijaan kannattaa puhua talouskasvusta, investoinneista, vientituloista ja huoltovarmuudesta. Kiertotalous ei ole kustannus vaan yksi merkittävimmistä kasvun lähteistä Suomessa ja Euroopassa.

Tämän vuoksi kiertotalous kuuluu teollisuuspolitiikan ytimeen.