Ajankohtaista​

AJANKOHTAISTA |

Tekoälyn hyödyt kierrätysteollisuudessa

Maria Jokinen Hyötykeräys
Kuvalähde: Maria Jokinen Hyötykeräys

Tekoäly (AI) muokkaa kierrätysteollisuutta tarjoten ratkaisuja, jotka tehostavat toimintaa, parantavat materiaalivirtojen hallintaa ja tekevät logistiikasta älykkäämpää. Erityisesti IoT (Internet of Things) ja AI nostavat kierrätysteollisuutta uudelle tasolle mahdollistamalla jätteiden tehokkaamman lajittelun, materiaalien seurannan ja logistiikan optimoinnin, kirjoittaa Maria Jokinen Hyötykeräys Oy:stä. Hän nostaa esiin asioita, joiden näkee olevan toteutettavissa jo nyt tai lähitulevaisuudessa.

Logistiikka ratkaisee

Kuljetuskustannukset muodostavat merkittävän osan jätteenkäsittely- ja kierrätysyritysten menoista. Erityisesti kotimaassamme suoritetuissa kuljetuksissa yrityksen kyky suunnitella tehokkaat reitit ja hyödyntää moderneja logistiikkaohjelmistoja voivat vaikuttaa merkittävästi kustannusten alentamiseen. McKinsey & Company kertoo, miten digitaaliset työkalut auttavat optimoimaan logistiikan suunnittelua, toteutusta ja selvitystä. Artikkeli tarjoaa oivalluksia logistiikkateknologian nykytilasta ja sen tulevaisuuden näkymistä, keskittyen erityisesti digitaalisen logistiikan mahdollisuuksiin ja haasteisiin (McKinsey & Company – Digital logistics and the technology race).

Artikkeli listaa mielenkiintoisia, eri kehitysvaiheissa olevia teknologiaan perustuvia käyttötapauksia, jotka muuttavat logistiikan tulevaisuutta myös kierrätysteollisuudessa. Näitä ovat digitaalisen rahtihankinnan ja omaisuuden seurannan sekä datalouhinnan teknologiat, jotka ovat jo laajalti käytössä. Skaalautumisen alkuvaiheessa ovat puolestaan automaattisesti ohjautuvat ajoneuvot (AGVs) sisäisessä kuljetuksessa, parannetut ajo-ohjelmistot sekä digitaalinen piha-alueen hallinta. Kehityksensä alkuvaiheessa ovat huipputeknologiat, kuten toimitusdroonit ja vetyajoneuvot.

Johtavat logistiikkatoimijat ovat raportoineet jopa 10-20 prosentin suorituskyvyn parannuksista lyhyellä aikavälillä ja 20-40 prosentin parannuksia kahdesta neljään vuoden sisällä. Omassa organisaatiossamme työskentelemme tavoitteellisesti pystyäksemme optimoimaan kaiken renkailla liikkuvan mahdollisimman tehokkaasti. Raportin tulokset tukevat tätä, sillä logistiikan kehitys on avainasemassa, kun pyritään vastaamaan kustannusten hallinnan ja työvoimapulan haasteisiin sekä säilyttämään kilpailuetu ja parantamaan operatiivista suorituskykyä.

Anturitekniikka auttaa

IoT:n ja AI:n yhdistelmä on tuonut kierrätysalalle muitakin uusia mahdollisuuksia, kuten älykkäät jäteastioiden täyttöä mittaavat anturit ja älyroskakorit, jotka mahdollistavat tarkemman ja tehokkaamman jätteenkeruun ja -lajittelun. Nämä teknologiat auttavat tunnistamaan jätteiden sijainnit reaaliajassa ja ennustamaan jätteiden syntymistä, mikä tehostaa logistiikkaa ja vähentää turhaa ajamista ja päästöjä. Vielä nyt kustannukset anturiteknologiassa saattavat olla liian korkeat, mutta niiden yleistyessä myös yksikkökustannukset putoavat murto-osaan nykyisestä.

Tulevaisuudessa voidaan odottaa vielä enemmän innovatiivisia ratkaisuja, jotka hyödyntävät AI:n ja IoT:n mahdollisuuksia. Esimerkiksi kemiallinen kierrätys ja jätteen arvonlisäys (waste valorization) ovat nousemassa esiin uusina trendeinä, joilla pyritään tehostamaan kierrätystä ja edistämään kiertotaloutta. Kuvittele skenaario, jossa IoT-laitteet, kuten älykkäät sensorit ja RFID-tunnisteet, on integroitu materiaalien tuotantoprosessiin. Nämä laitteet voivat tallentaa tietoa tuotteiden materiaalikoostumuksesta, alkuperästä ja käyttötavasta. Kun tuote saapuu kierrätyslaitokseen, AI-pohjainen järjestelmä skannaa tuotteen, tunnistaa sen tiedot ja ohjaa sen oikeaan kierrätysprosessiin. Tekoäly voi myös ennustaa materiaalien kysyntää ja ohjata kierrätettyjä materiaaleja sinne, missä niille on eniten tarvetta, optimoiden näin materiaalivirtoja.

Yritysten ja oppilaitosten yhteistyö kannattaa

Suomessa, kuten muuallakin maailmassa, teknologian rooli kierrätysteollisuuden kehittämisessä kasvaa merkittävästi tulevina vuosina. Yritysyhteistyö korkeakoulujen kanssa on tärkeätä. Jos et vielä ole kokeillut oppilaitosyhteistyötä, suosittelen sitä lämpimästi. Melko tuoreessa väitöskirjassaan Anne-Mari Järvenpää korostaa, että yhteistyö korkeakoulujen kanssa on tehokas keino kehittää yritysten kyvykkyyksiä ja teknologiavalmiutta (Developing data analytics capabilities of circular economy SMEs). Väitöskirjassa havaitaan, että yritykset tunnistavat tarpeen kerätä systemaattisesti tietoa toimintaympäristöstään, ja teknologinen kehitys tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia kierrätykselle. Toisaalta kuitenkin resurssien, kuten ajan, työkalujen ja datan, puute estää todellisen kehityksen. Alalla keskitytäänkin enemmän teknologiaan operatiivisella tasolla. Jos haluat kuulla tarkempia esimerkkejä yhteiskehittämisen toteutuksista, voit olla suoraan minuun yhteydessä.

Tämä teksti on toinen osa tekoälyn käyttöä kierrätysteollisuudessa käsittelevässä sarjassa, jonka ensimmäinen osa Tekoälyn aika kierrätys­teollisuudessa on nyt  julkaistiin maaliskuun alussa.

 

Kierrätysteollisuus ry