Materiaalikierrätys on nopein tie päästövähennyksiin
Kiertotalous ei ole pelkkä ympäristöteko vaan keskeinen teollisuus- ja kilpailukykykysymys. Kierrätysmateriaalien käyttö vähentää merkittävästi sekä päästöjä että energiankulutusta:
- Kierrätysteräksen käyttö säästää noin 1,67 tonnia CO₂-päästöjä per tuotettu tonni ja jopa 72 % energiaa verrattuna neitseelliseen tuotantoon
- Lasimurskan käyttö vähentää jopa 318 kg CO₂-päästöjä tonnia kohden ja säästää merkittävästi luonnonvaroja
Ilman kierrätystä teollisuuden vähähiilitavoitteita ei yksinkertaisesti saavuteta.
Kiertotalous puuttuu strategisista prioriteeteista
IAA tunnistaa useita teollisuuden aloja strategisiksi, mutta kierrätys ja materiaalien talteenotto eivät ole mukana samalla painoarvolla. Tämä on ristiriidassa EU:n omien tavoitteiden kanssa, sillä EU tavoittelee 24 %:n kiertotalousastetta vuoteen 2030 mennessä
Suomen kiertotalousaste on Eurostatin viimeisimmän julkistaman tiedon mukaan vain 2,0 %. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää kierrätyskapasiteetin nopeaa kasvattamista. Tehokkaimmin kiertotalouden investoinnit syntyvät yksityiselle sektorille.
Lupaprosessit ratkaisevat investointien kohtalon
Yksi konkreettisimmista keinoista edistää kiertotaloutta olisi sisällyttää kierrätyshankkeet strategisiin investointeihin. Tämä mahdollistaisi:
- nopeammat ja ennakoitavammat lupamenettelyt
- kevyemmän hallinnollisen taakan
- investointien käynnistymisen nykyistä nopeammin
Tällä olisi erityisen suuri merkitys Suomelle, jossa toimialan yrityksille tehdyn kyselyn mukaan kiertotalousinvestointien potentiaali on merkittävä.
Julkisilla hankinnoilla vahvistetaan alkuvaiheen markkinaa kierrätysmateriaaleille
Noin kolmasosa rakentamisesta on julkista. Siksi julkisilla hankinnoilla on valtava vaikutus siihen, millaisia materiaaleja markkinoilla käytetään. IAA sisältää vähähiilisyysvaatimuksia esimerkiksi teräkselle, alumiinille ja betonille, mutta myös muovi ja tasolasi tulisi lisätä mukaan.
Kunnianhimoisemmat kierrätyssisältö- ja vähähiilisyystavoitteet loisivat aitoa kysyntää kierrätysmateriaaleille ja vauhdittaisivat investointeja koko arvoketjussa. Nyt kierrätyssisällön roolia ei hyödynnetä täysimääräisesti ja tavoitteet ovat liian matalia ohjaamaan markkinaa.
Kierrätysteräs on avain murrokseen
Terästeollisuuden päästöjen vähentäminen on yksi EU:n suurimmista ilmastohaasteista. Tässä kierrätysteräksellä on keskeinen rooli, sillä sähkökaariuuneihin perustuva tuotanto on merkittävästi vähäpäästöisempää. Kierrätysmetallien käyttö on jo vakiintunut ja skaalautuva ratkaisu ja siksi kierrätysmateriaalien käyttö tulisi huomioida täysimääräisesti kaikissa vähähiilisen teräksen määritelmissä.
“Made in Europe” edellyttää alkuperäkriteereitä
Eurooppalaista tuotantoa suosivat kriteerit voivat vahvistaa EU:n teollista pohjaa. Täällä kierrätetyt materiaalit ovat luontevasti “Made in Europe”, koska ne perustuvat EU:ssa kerättyyn ja käsiteltyyn materiaaliin. Jotta vaikutus olisi todellinen, tarvitaan kuitenkin selkeät alkuperäkriteerit ja toimiva jäljitettävyys kierrätysmateriaaleille. Näin varmistetaan, että hyödyt kohdistuvat aidosti eurooppalaiseen tuotantoon.
Kiertotalous on tuotava teollisuuspolitiikan ytimeen
Teollisuuden vähähiilistämisessä ei ole oikotietä: kierrätysmateriaalien käyttöä on lisättävä merkittävästi. Samalla vahvistetaan EU:n omavaraisuutta, kilpailukykyä ja resilienssiä. Tämä tapahtuu parhaiten kysyntää lisäämällä. Kiertotalous ei ole teollisuuspolitiikan sivujuonne vaan sen ydin.
Lisätietoja: Mia Nores, toimitusjohtaja, p. 044 330 0928 etunimi.sukunimi@kierratysteollisuus.fi