”Biojäte pitää lajitella”, sanotaan. Banaaninkuoret, muu maatuva jäte, ruokahävikki, paperiset lautasliinat – huiskista vaan helposti biojäteroskikseen! Ravintoloissa ja työpaikoilla on omat paikkansa biojätteelle. Kaupoissa myydään pahvi- ja muovipusseja, joihin kotona syntyvät jätteet on helppo kerätä. Jätekatoksessa odottaa astia, jonka jätehuolto tyhjentää säännöllisesti.
Kuulostaako helpolta?
Kurkkaus sekajäteastiaan
Uusimpien tutkimusten mukaan kotitalouksien sekajätteessä on kuitenkin edelleen 29 % biojätettä. Biojätteen osuus keskimääräisessä sekajätepussissa on laskenut biojätteen erilliskeräysvelvoitteen laajenemisen myötä, mutta kotien lajitteluinnokkuudessa on vielä parannettavaa.
Myös päivittäistavarakaupassa ja ravintola-alalla voidaan kehittää lajittelua. Valtioneuvoston kanslian julkaisemassa KettuBIO-hankkeen loppuraportissa Biojätteen lajittelu ja ruokahävikin hallinta ravintola-alalla – Käyttäytymistieteellinen näkökulma (2025:6) todetaan, että lajittelun ja biojätteen käsittelyn hyödyt eivät ole kaikilla työntekijöillä tiedossa, mikä saattaa vaikuttaa lajittelukäytäntöihin.
Ympäristöministeriön julkaisussa Jätteen synty ja erilliskeräys palvelualoilla – Tarkastelussa majoitus- ja ravintola-ala sekä päivittäistavarakauppa (2025:14) esitellään uutta tietoa päivittäistavarakaupan ja majoitus- ja ravintola-alan jätteistä. Ovensuukyselyyn osallistuneesta ravintolahenkilökunnasta yli viidennes kertoi, ettei lajittele biojätteitä ollenkaan tai lajittelee vain harvoin.
Pääsemmekö tavoitteeseen?
Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteen mukaan yhdyskuntien biojätettä tulisi kierrättää vähintään 65 % vuonna 2027. Kierrätysaste oli 48 % vuonna 2023, eli yli puolet biojätteestä jää vielä kierrättämättä.
Kierrätysasteen kasvattamisen avain on lajittelun tehostaminen biojätteen syntypisteessä.
Mutta miksi biojäte pitää lajitella?
Tieto lajittelun hyödyistä ei selvästi ole saavuttanut kaikkia. Ehkä viestintä ei ole ollut riittävää – tai tarpeeksi vaikuttavaa. On toki hyvä muistaa, että kierrätys ei ole aihe, joka kiinnostaa kaikkia, vaikka edellisten lukujen valossa se olisi toivottavaa.
Palataan arkeen: mitä biojätteelle tapahtuu, kun se katoaa jätekatoksesta? Usein tieto loppuu tähän. Ne, joilla on kotikomposti, huomaavat ajan myötä, että biojätteen avulla voi tuottaa omaa multaa kukkapenkin tarpeisiin.
Biojätteen keräysastiaan päätyneestä biojätteestä saadaan irti monenlaista hyötyä:
- Biojätteestä voidaan tuottaa biokaasua ja lannoitteita – molemmat tärkeitä elementtejä vihreässä siirtymässä.
- Biokaasu tarjoaa päästöttömän vaihtoehdon erityisesti raskaalle liikenteelle, jota on vaikeampi sähköistää.
- Kotimainen lannoitetuotanto parantaa huoltovarmuutta ja vähentää riippuvuutta tuontiraaka-aineista.
- Biojätteen tehokkaampi hyödyntäminen tukee kiertotaloutta ja vähentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä.
Kaikki hyviä syitä kierrättämiseen!
Lajittelua kehitetään koko Suomen Biotalkoilla
Kierrätysteollisuus ry osallistuu tänä vuonna Koko Suomen Biotalkoisiin, joka on yhteishanke Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n sekä Suomen Kiertovoima ry:n kanssa. Hankkeen tavoitteena on nostaa erilliskerätyn biojätteen määrää ja laatua erityyppisissä kohteissa.
Hankkeessa tuotetaan viestintämateriaalia sekä kootaan ja jaetaan biojätteiden lajittelussa todettuja hyviä käytäntöjä. Biojätteen lajittelun tehokkuuden seurantaa toteutetaan pilottikohteissa, joiden kokemuksista kertyneestä tiedosta kerromme lisää syksyllä.
Hanke jatkuu tämän vuoden loppupuolelle saakka. Hanke toteutetaan ympäristöministeriön ravinteiden kierrätysohjelman osarahoituksella.
Lisätietoja: Miia Iisakkila, Projektiasiantuntija, Koko Suomen Biotalkoot-hanke, +358 45 3173228, miia.iisakkila@kierratysteollisuus.fi
