Arvoisa Tytti Tuppurainen,

Iltalehti kirjoitti 17.9. Kuntamarkkinoilla käydystä puolueväittelystä. Osuitte oikeaan: Suomi on jo nyt kaulaansa myöten mukana “Napolin jätekriisissä” – ilman hankintalain uudistusta. Suomeen tuodaan eteläitalialaista sekajätettä noin 480 000 tonnia. Tämän roskarallin maksavat kuntalaiset jäte- ja kaukolämpömaksujen kautta.

Otitte puheenvuorossanne kantaa hankintalain valmisteluun ja esititte huolen siitä, että Suomessa jäte-huolto voisi ajautua Napolin kaltaiseen tilanteeseen, jossa jätehuolto on mafian hallussa. On valitettavaa, jos tämä on käsityksenne suomalaisista kiertotalousyrittäjistä ja koko vastuullisesti toimivaa toimialastamme. Alalla toimii sekä suuryrityksiä että laaja joukko paikallisia, usein perheomisteisia pk-yrityksiä. Toimialan yritykset ovat valmiita investoimaan kiertotalouteen useilla sadoilla miljoonilla euroilla, kun markkinat saadaan toimiviksi ja lainsäädäntö kuntoon. Yritykset ottavat itse nämä riskit, kun taas jätealan inhouse-yhtiöiden investointiriskin kantaa loppukädessä kuntalainen. Esimerkiksi Itä-Suomessa kuntien omistama Puhas Oy maksoi kuntalaisten jätemaksuista kertyneistä tuotoista Joensuun kaupungille miljoonan euron osingon. Voidaan perustellusti kysyä, että onko tämä oikea toimintatapa.

Haluamme nostaa esiin, että vain osa Suomen asukasjätehuollosta tuotetaan kuntayhtiöiden kautta. Noin 34 prosenttia asukasjätehuollosta hoidetaan muulla tavoin kuin jätealan inhouse-yhtiöissä. Useat kymmenet kunnat tuottavat jätehuoltopalvelunsa itse kilpailuttamalla palvelut markkinoilla. Osa kunnista on viime vuosina eronnut kunnallisesta jäteyhtiöstä tai pohtii eroamista. Merkittävä osa jätehuollosta järjestetään kunnissa omana toimintana tai kuntayhtymissä, ei osakeyhtiöissä.

Hankintalakia muutetaan nyt kilpailun parantamiseksi, mikä näkyy viime kädessä asukkaille nykyistä edullisempina hintoina. Kun yhden toimijan sijasta markkina on avoinna eri kokoisille yrityksille, hinnat eivät karkaa holtittomasti ja kilpailua käydään myös palvelun laadulla. Lisäksi selvitysten mukaan palveluiden tuottaminen ei ole kuntayhtiöissä yhtä tehokasta kuin yrittäjävetoisissa yrityksissä.

Näemme suomalaisen tulevaisuuden, jossa materiaalit kiertävät selvästi nykyistä enemmän. Polttoon ohjautuvan jätteen määrä vähenee asteittain sitä mukaa, kun uudelleenkäyttö ja kierrätys kehittyvät ja investoinnit mahdollistuvat. Valitettavasti nykytilanne näkyy päinvastaisena: Kuntaomisteiset polttolaitokset hankkivat poltettavaa jätettä Napolista saakka.

Suomalaiset kiertotalousyritykset toimivat tiukasti valvotussa ympäristössä: ympäristöluvat, sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät, jäljitettävyys ja läpinäkyvä raportointi ovat alan arkea. Yritykset ovat valmiita investoimaan uusiin lajittelu-, kierrätys- ja jalostuslaitoksiin. Investointeja kuitenkin jarruttavat epävarma toimintaympäristö sekä inhouse-rakenteiden aiheuttamat markkinahäiriöt. Ennakoitavalla sääntelyllä ja aidosti kilpailluilla markkinoilla investoinnit toteutuvat, luovat työpaikkoja koko Suomeen ja pienentävät päästöjä.

Ystävällisin terveisin

Mia Nores
toimitusjohtaja
Kierrätysteollisuus ry

Tiina Toivonen
lainsäädäntöasioiden päällikkö
Suomen Yrittäjät ry