Ajankohtaista​

AJANKOHTAISTA |

Suomi sai suosituksia komissiolta, mutta mikä on oikea analyysi tilanteesta?

kolumni

Suomi sai EU:lta suosituksia yhdyskuntajätehuollon kehittämiseksi. Jätteenpolton määrä on edelleen kasvussa, mutta selitystä ei tarvitse hakea Venäjän hyökkäyssodasta tai koronasta, kirjoittaa Kierrätysteollisuuden johtava asiantuntija Katja Moliis.

Suomi sai EU:n komissiolta varhaisvaroituksen siitä, ettemme ole saavuttamassa yhdyskuntajätteelle asetettua kierrätystavoitetta vuonna 2025. Tämä on ollut jo pitkän aikaa tiedossa, koska takamatkaa tavoitteeseen on reippaasti yli 10 %-yksikköä.

Emme toki ole yksin, koska suosituksia sai 18 jäsenmaata. Jätetilastojen maiden väliseen vertailuun pitää myös suhtautua varauksella, koska EU-maiden raportointia on vasta alettu yhtenäistämään.

Ympäristöministeriö tiedotti tuoreeltaan Suomen saamista suosituksista. YM tuo esiin, että jätteiden polton arvellaan edelleen kasvaneen viime aikoina. Syyksi tähän esitetään Venäjän puuntuonnin katkeamista. Polton määrän katsotaan lisääntyneen myös korona-aikana kasvaneiden yhdyskuntajätemäärien takia.

Esitetty vaatii hieman pureksintaa.

Koronan vaikutus oli etenkin se, että etätyön lisääntyessä jätteet siirtyivät työpaikoilta kotitalouksiin ja sieltä polttoon. Jätemäärien kasvu itsessään ei selitä sitä, että polton suhteellinen osuus kasvoi.

Venäjän puuntuonnin lakkauttamisen vaikutuksia on analysoitu mm. Energiauutisissa mutta jätteitä ei ole nostettu esiin. Energia- ja jätemarkkinat toki kytkeytyvät toisiinsa, mutta yksinkertaisin selitys jätteenpolton kasvuun näyttäisi kuitenkin olevan kotimaisessa jätteenpolttokapasiteetissa.

Jätteenpolton ylikapasiteetin vaikutus alkaa näkymään

Suomen jätteenpolttokapasiteetti – jota on rakentumassa edelleen lisää – ei ole sovitettavissa yhteen yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteen kanssa.

Tämä on ollut jo pitkäaikaisesti tiedossa, ja viime aikoina kapasiteettia on täytetty jätteen tuonnilla muista EU-maista.

Selvää on, että kun jätteenpoltossa on täytettävää kapasiteettia, polttoon otettavan jätteen vastaanottomaksut ovat laskeneet. Hinnat ohjaavat siis jätettä polttoon. Ongelma ulottuu yhdyskuntajätteitä laajemmalle ja vaikuttaa myös rakennus- ja purkujätemarkkinaan.

Polton ylikapasiteetti on Suomessa kuitenkin vähätelty aihe. Kaatopaikat korvattiin polttolaitoksilla, mitä voi toki kiitellä. Suomi ei kuulu siihen jäsenmaiden joukkoon, joka sijoittaa yhdyskuntajätettä kaatopaikalle.

Ongelma on se, ettei kierrätyksen ensisijaisuutta varmistettu. Nyt tilanne on sen verran pitkällä, että komissiolta tuli radikaali suositus: ”Uusien jätettä polttavien laitosten rakentaminen tulisi estää.”

Missä on menty pieleen? Miksi ylikapasiteettia on päässyt syntymään?

Selitystä voi hakea alueellisista ratkaisuista, osaoptimoinnista ja myös omistuspohjasta.

Yksityinen markkina ei ole investoinut jätteenpolttoon enää vuosiin.

Tanskassa tarpeetonta jätteenpolttokapasiteettia ajetaan parhaillaan alas. Jätteenpolton lisäksi myös muut kuntien ja niiden yhtiöiden tekemät tehottomat laitosinvestoinnit on kielletty. Jätehuollon markkinaa avataan eikä kuntien sallita enää ohjata keräämäänsä jätettä omaan polttolaitokseen.

Nähtäväksi jää, millaisiin ratkaisuihin Suomessa päädytään.

Selvää on, että oikea tilannekuva on edellytys oikeiden ratkaisujen tekemiseksi.

Lue lisää

Kierrätysteollisuus ry