Kierrätysteollisuus ry on antanut lausuntonsa hallituksen esityksestä, joka koskee kriittisten raaka-aineiden hankkeiden yhteyspisteen perustamista ja strategisten hankkeiden etusijaa. Kierrätysteollisuus pitää esitystä tärkeänä askeleena kohti Euroopan raaka-ainehuollon varmistamista ja korostaa kierrätyksen keskeistä roolia tässä kokonaisuudessa. Samalla on kaikkien hankkeiden käsittelyä nopeutettava, jotta resurssien tehokas hyödyntäminen voidaan varmistaa.
Mia Nores
Kiertotalouden ratkaisut syntyvät kilpailluilla markkinoilla
Päätös siirtää pakkausjätteen keräily ja biojätteen erilliskeräily kunnan vastuulle tehtiin viime hallituskaudella puhtaasti kansallisena ratkaisuna, kirjoittaa Mia Nores.
Jakeluvelvoitetta ei tule laskea
Jakeluvelvoite on keskeisin liikenteen hiilidioksidipäästöjen alentamisen keino. Liikenne on Suomessa keskeisin taakanjakosektorin päästölähde, eikä Suomi ole nykyiselläänkään saavuttamassa taakanjakosektorin tavoitteita. Jakeluvelvoitetta ei siksi tule laskea, kirjoittaa Kierrätysteollisuuden toimitusjohtaja Mia Nores.
Kiertotaloutta vahvistetaan myös tulevalla EU-kaudella – Komission suuntaviivat vuosille 2024-2029
Seuraavalle kaudelle EU:n komission puheenjohtajaksi valittu Ursula von der Leyen painottaa kiertotalouden ja resilienssin vahvistamista EU:n prioriteettina. Hän aikoo esittää uuden kiertotalouslain, jonka tavoitteena on luoda kysyntää toissijaisille materiaaleille ja luoda yhtenäiset markkinat jätteille, erityisesti kriittisten raaka-aineiden osalta. On ensiarvoisen tärkeää toteuttaa se markkinaehtoisesti. Vain siten voi EU vahvistaa kilpailukykyään.
EU:n strateginen ohjelma korostaa kiertotalouden merkitystä
Euroopan komissio on julkaissut uuden strategisen ohjelmansa vuosille 2024-2029. Siinä korostetaan kiertotalouden merkitystä osana EU:n talouskasvua ja vihreää siirtymää. Ohjelma tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä, uusia työpaikkoja ja EU:n vahvempaa globaalia kilpailukykyä. Kierrätysteollisuus ry:n mukaan tämä korostaa tarvetta nähdä käytetyt materiaalit arvokkaina raaka-aineina, mikä tukee sekä ympäristön että talouden kestävyyttä.
Kiertotalous on välttämätön työkalu ilmastonmuutoksen hillinnässä
Kiertotalous on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja fossiilisista polttoaineista irtautumisessa. Kerran käyttöön otettu materiaali tulisi pitää kierrossa mahdollisimman pitkään. Se tukee samalla Suomen huoltovarmuutta sekä luontokadon torjuntaa. Jotta Suomi ja EU voivat menestyä tiukentuvassa kansainvälisessä kilpailussa, toimintaympäristön on tuettava markkinavetoista kiertotaloutta. Tämä on välttämätöntä kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja parantamiseksi globaalilla tasolla.
Biometaanin kasvava tarve edellyttää tuontikaasun käyttöä – kotimaisia toimenpiteitä tarvitaan
Biometaanin kysyntä Suomessa kasvaa huomattavasti tulevina vuosikymmeninä, erityisesti raskaan liikenteen ja teollisuuden tarpeisiin. Vuoteen 2030 mennessä kysynnän täyttämiseksi tarvitaan tuontibiometaania, vaikka kotimainen tuotanto kasvaakin. Kierrätysteollisuus ry tukee biokaasun tuotantoa edistäviä toimenpiteitä, kuten investointitukia ja laajaa jakeluverkkoa. Biokaasun hyödyntäminen edistää kiertotaloutta, vähentää ilmastovaikutuksia ja vahvistaa Suomen kilpailukykyä.
Julkisuuslain mietintö tunnistaa ongelmat, mutta esitetyt toimenpiteet jäävät liian kevyiksi
Oikeusministeriön asettama työryhmä esittää säädettäväksi uutta julkisuuslakia edistämään yhteiskunnan avoimuutta. Kuntien jätelaitoksista valtaosa on osakeyhtiöitä ja osa jäteyhtiöistä toimii myös kilpailluilla markkinoilla. Lisäksi osa jäteyhtiöistä on perustanut rinnalle tytäryhtiöitä tuottamaan palveluja kilpailullisille markkinoille. Julkisuuslaki tulee ulottaa näihin kaikkiin, jotta voidaan varmistaa, ettei tapahdu esimerkiksi ristiinsubventiota.
EU:n ilmastotavoitetta vuodelle 2040 ei saavuteta ilman kiertotaloutta
Kierrätysteollisuus kannattaa EU:n komission esittämää 90 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2040. Kuten tiedonannossa todetaan, kiertotalous on keskeinen keino päästöjen vähentämiseen. Kiertotalouden vahvistaminen edellyttää vahvempia ohjauskeinoja myös Suomessa. Suomen kiertotalousaste on romahtanut Euroopan heikoimmaksi ja on vain 0,6 %. Esimerkiksi jäteveron laajentaminen voisi auttaa Suomea nostamaan kiertotalousastetta.
Materiaalit kiertoon – ohjauskeinoille tarvetta
Eurostat julkaisi viime viikolla uusimman kiertotalousindeksin. Suomi on jo pitkään ollut jonon hännillä eikä sijoitus sen enempää kuin itse indeksikään ole osoittanut osaltamme kohenemista, pikemminkin päinvastoin.